keskiviikko, 21. joulukuuta 2011

Hösistä


Olen yrittänyt viritellä jouluiloa, nyt kun joulumieli VAAN ON edelleen kateissa. En todellakaan ymmärrä mitä on tapahtunut? Mikä minua vaivaa? Miksi joulu ei edelleenkään tunnu missään? Ensimmäistä kertaa en edes itkenyt poikien joulujuhlissa. No joulusuklaan makuun olen sentään päässyt, se on jotain se ;) Mutta muuten tämä on ihan järkkyä!

 Mutta muuta iloa on leijaillut ympärilläni:
·         Viikonloppuna siskon vauva sai arvoisensa ihanan nimen! Tilaisuus oli ns. rennonleppoisa, papin puheesta en paljoa kuullut kun sitä epämääräistä hälinää tosiaan oli niin paljon (sen nimen – jota en tiennyt etukäteen- kuitenkin onneksi kuulin). Tilaisuuden kruunasi lapsoset, jotka viipottivat kirkon käytävillä hurjaa vauhtia. Pois alta risut ja männynkävyt ja pienimmät pois alta. Flyygelin alla oli hyvä maja. Ja pienten pulleiden sormien piti käydä pihistämässä konvehteja tarjoilupöydästä, niin että suurella osalla lapsista oli vaatteet kermavaahdossa! Lapset tuovat rentouden juhliin, näin se on.
·         Sain kuin sainkin askarreltua niitä joulutähtiä – jee! Kyllä minä osaan kun oikein yritän. Ei haittaa vaikka lopputulos oli...sinnepäin.
·         Olen käärinyt paketteja, joulupukinpaja sulkeutuu viimeistään tänään illalla, sitten on valmista lahjojen osalta! Ja siivonnut vähän, juuri sopivasti siis, ei liikaa.
·         olen ollut hiukan puumanainen, siis kiltillä tavalla ;) Miksi muuten se on puumanainen, eikä esim kissanainen? Kissanainen kuulostaa paljon hauskemmalta?
·         tavannut rakkaita ystäviä Cafe Esplanadessa ja nuortunut vähintään 1 vuotta

Olen vakuuttunut, että jouluilo ja ilo ovat melko lähellä toisiaan. Ilo ja kauneus on meissä kaikissa, ihan yhtä varmasti kun joulu tulo. Joululle on kuitenkin oltava tilaa sekä sisäisessä että ulkoisessa puutarhassamme.  Joulu löytyy kun luopuu turhasta hössötyksestä (siitä, josta ei tule kuin vihaiseksi) ja ymmärtää nauttia niistä hetkistä, jotka antavat nautintoa. Joulu löytyy kun hellittää ja päästää irti, antaa tilaa myötätunnolle, sekä itseä että muita kohtaan. Juuri silloin voi löytyä se hetkellinen joulun kauneus, joka kukoistaa kauniimmin.   
 
Joulusuukkoja ja hyasintin tuoksua kaikille!


Joulun ihme no 2 tapahtui: Vaavi nukkui puolet tilaisuudesta Iso Hukan turvallisilla käsivarsilla :)


Vauhtia riitti...

7 kommenttia:

Mirka kirjoitti...

Mä olen vähän miettinyt tuota joulumieliasiaa, kun niin monet sen perään tällä hetkellä haikailevat. Mitä se joulumieli nyt oikeastaan edes tarkoittaa? Vai onko se vain synonyymi täydellisen joulun suorittamiselle, ja jos sellaista ei yllättäen olekaan tiedossa (kenellä olisi?) niin sitten on se kuuluisa "joulumieli" hukassa ja kaikki on mätää. Eihän kukaan puhu juhannusmielestäkään tai vappumielestä! Voihan jouluun suhtautua niinkin, että se on mukava pyhä, johon kuuluu leppoisia perinteitä ja herkuttelua. Unohdetaan ne täydelliset kattaukset ja slipareissaan hymyilevät poikalapset.

Itselläni alkoi tänään parin päivän loma ja löysin oman joulumieleni Helsingin keskustan ruuhkasta. Pyörin siellä ilman kiirettä muiden joukossa. Hörppäsin vähän glögiä kuppilassa, kävin Vanhan joulumyyjäisissä ja ihan hyvällä mielellä hankin vielä loput paketit. Saattaa tietysti olla, että sateen taukoaminenkin vaikutti filikseen.

Hyvää mieltä ja iloista joulunaikaa teille kaikille!

Anonyymi kirjoitti...

On pysähdyttävä mielestäni.
Hosumalla tai pakottamalla ei tuu fiiliksiä.
Ja onni on aina arjessa. Ei kimallushälinässä

Tiitu kirjoitti...

Mä luin Mirkan kommenttia ja nyökyttelin innokkaasti. Noinhan se on se jolumielijuttu. Kunnes tajusin, et mulle se joulumielen puuttuminen liittyy kyllä tähän perheeseen. ON SUURI RIKOS myöntää, et mua ei paljon nappaa näiden ipanoiden kanssa joulua viettää juuri nyt.
Kattauksista ja slipareista ja muusta viis, voiko ne hemmetin kakarat olla ihmiksi???

Elisa, ei ei ei voi olla kissanainen. Kissanainen on jotain kilttiä ja pehmeää eikä tuollaista synkeää vaarallista ja pelottavaa. Sinä hiivit ja väijyt viattomia pieniä pupuja ja kun pupu vähiten sitä odottaa, niin käyt kimppuun! :)

Elisa kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Elisa kirjoitti...

Mirka: Se on totta että on hassua, että puhutaan jouluilosta mutta ei esim vappuilosta. Toisaalta vapussa ja joulussa on yhtä paljon eroa kuin yössä ja päivässä. Vappu on (duunarien juhla joo) mutta enemmän ystävien juhla, ja siihen liittyy sellaista karnevaalimeininkiä. Jouluilo on mielestäni sekoitus yhdessäoloa (perheen tai ystävien), antamista, rauhoittumista, kiitollisuutta, hyvää tahtoa, lämmintä joulumieltä ja kuusen tuoksua, kynttilän valoa– jälkimaultaan yhtä pehmoinen mummon riisipuuro jossa on manteli. Mutta silti kaikkinensa jouluilo on ILOA joka syntyy siitä että ihmisillä on halu tehdä hyvää läheisille (vaikka antamisen muodossa). Siihen ei kuitenkaan liity TÄYDELLISYYS millään muotoa vaikka usein se odotuksiin sekoituu, halusi sitä tahi ei.

Mitä vanhemmaksi tulen sitä vähemmän on niita OMIA jouluodotuksia. Odotukset liittyy usein vain hyvää ruokaan, leppoisaan mieleen, rauhoittumiseen, rakkaiden kanssa olemiseen. Ja että lapsilla on hyvä olla. Täydellisiä puitteita tällä tarkoitan ulkoisia puitteita en enää vaadi.

Uskon, että joulu tulee viimeistään siloin kun hössötys loppuun ja löytyy tilaa rauhoittumiselle, pysähtymiselle. Jouluiloon ei liity hössötys millään muotoa! Myös lasten kirkkaista silmistä, aitoudesta ja hetkessä elämisen kyvystä saa jouluiloa, silloin on aika lähellä joulun ovea.

Tiitu: Valveutuneen keittiöpsykologin arvio: sä oot viettänyt liikaa aikaa lastensi kanssa. Lisää IKIOMAA aikaa sulle – mitäs sanot siihen? Se voisi olla sun uuden vuoden lupaus ;)!!

Kissanainen (Catwoman), oikealta nimeltään Selina Kyle, on fiktiivinen rikollinen sarjakuvamaailmassa. Siis sehän on rikollinen & särmänainen, ei ollenkaan kiltti ja pehmeä! Useimmiten hän on Batmanin vastustaja. Musta kissanainen on edelleen parempi nimitys ;) ei kissanainen ole mikään kiltti, hänen varusterepertuaariin kuuluu lihoja kertasivalluksesta irrottava ruoska sekä partaveitsenterävät kynnet. ;)

AITOA OIKEAA JOULUILOA kaikille!

Anonyymi kirjoitti...

Siis hetkinen, onko sun ex-mies ollut mukana siskosi lapsen ristiäisissä? Miksi ihmeessä?
Vai meneekö mulla nyt hahmot sekaisin? :)

Hannele

Elisa kirjoitti...

Hannele: EI sulla ole mennyt hahmot sekaisin. Meillä on Iso Hukan kanssa asialliset vvälit, voimme hyvinkin olla samoissa tiloissa lyhyitä aikoja emmekä tuolloin ole toistemme kurkuissa pahasti kiinni ;)