Joulu on seilannut
sujuvasti kuin lastu lainehilla. Aattona mulla tosin oli joitakin
käynnistämisvaikeuksia …joulupuuro kiehui vähän yli hellalla ja vähän
pääkopassakin…mutta siitä se seilaus sitten pikku hiljaa lähti.
-
en
tiedä voiko joulurauhasta puhua kun pistetään yhteen 1 itkevä vauva ja 3 riehakasta
pojan nassikkaa & eri-ikäisiä suvun jäseniä
mutta kyllä jonkinlainen jouluaura laskeutui olkapäillemme
-
joulupöydän
antimet olivat kas taas kerran niin taivaallisia, että ei ollut muuta
mahdollisuutta kuin syödä aivan tolkuttomasti. Kiitos kaikille jotka pöydän
antimiin vaikuttivat. Tänäkin jouluna suosikkini oli mäti ja kylmäsavu – ja lämminsavulohi
– niitä voisin syödä lautaskaupalla (ja niin teinkin)
-
Ilmapiiri
oli sähköisen latautunut ja jännittynyt kun aloimme odottaa pukkia tulevaksi.
Kaikilla meillä oli liiankin hyvin mielessä viime vuotinen joulupukki ja megalomaaninen
pettymys ja järkyttävä traumaattinen joulupukkiepisodi. Koko vuoden olimme sitä yrittäneet tahoillamme tietoisesti unohtaa. Tämän vuotinen joulupukki – luojan kiitos – oli TÄYSIN
normaali tapaus. Siis sellainen joka säteili rehellisyyttä ja vilpittömyyttä. Istui
paikoillaan ja luki selkeällä suomenkielellä pakettikorteista nimiä. EI
kihertänyt, hyrskinyt ja pidellyt partaansa. Sellainen joka sanoi kaikki ”oikeat
joulupukkisanat” ja jonka kielenkantoja ei ollut jouluolut/vodka höllentänyt.
-
ihanaa
oli katsella poikien iloa, kun he avasivat joululahjoja. Kuopus tuo mainio vekkulikekkuli ja
showpromoottori piti jonkinlaisen afrikkalaistyylisen kiitostanssi/breakdance
esityksen kun tajusi saaneensa joulupukilta juuri sen oikean legopaketin, ja toi
ilotulitusmaista valoa hämärään
- koin antamisen iloa
- ajattelin, että indeed everything is all right
- saanut kuulla kauniita sanoja, että olen eräälle ihmiselle kuin oma tytär. Sain extra lämpimän
halauksen ja suukonkin, asia mikä hämmästytti minua suuresti, mutta kaikki tyynni tuntui mukavalle. Olen tämän ihmisen kanssa ollut
vuosikausia eri mieltä yhdestä jos toisestakin asiasta, ja muistelen hänen
kritisoineen minua ikävällä tavalla mm. feministiksi. Ilmeisesti nämä eivät ole toisiaan
poissulkevia asioita. ;) Joulun ihme no 3.
| Babykin oli ollut kiltti ja sai paljon lahoja. |
| Yksi parhasita joululahjoista; kasvoilla sädehtineet hymyt ja tuikkivat silmät. |
| Joulun paras aperitiivi; kuoharia ja glögiä. NAM!! |
| Maanmainio jälkkärivastaava vauhdissa |
Yhyy - huomenna töihin! Olisin voinut vielä jatkaa herkuttelua ja leppoisaa olemista, ainakin noin viikon ....:)
No onneksi on lyhyt viikko. Jipii!
Ilon kautta,
Elisa
PS. Kiitos sille normaalille joulupukille ihanista lahjoista. Olet eri reilu kaveri. Esim hemmottelulahjakortit olivat erittäin mieleisiä. Ja uuden Muumimukinkin sain. Ja Nomination lisäystä. Ja ihanaa vartalorasvaa. Ensi vuoteen!!
PS. Kiitos sille normaalille joulupukille ihanista lahjoista. Olet eri reilu kaveri. Esim hemmottelulahjakortit olivat erittäin mieleisiä. Ja uuden Muumimukinkin sain. Ja Nomination lisäystä. Ja ihanaa vartalorasvaa. Ensi vuoteen!!
2 kommenttia:
Hienoa, että joulu oli kuitenkin mieleen. Nm, tuo glögikuohari voisi olla makoisaa:)
Hymytyttö: Joulu oli mieleinen mutta kyllä se olisi voinut olla ainakin 2 pv pitempi. Tuntui kovin lyhyeltä.
Suosittelen glögikuoharia se oli tosi NAM. :)
Lähetä kommentti