Katsoin esikoista sängyssä nukkumassa juuri tänä aamuna kun heräsin ennen poikia. Pelkkiä pitkiä jalkoja vaan koko poika. Isänsä poika, pojasta tulee varmasti hujoppi, pitkä kuin jääkiekkokaukalo. Tyyni ilme kasvoilla, poika näytti miltei enkeliltä, kasvot jotka eivät aina ole enkelin päiväsaikaan (niinkuin eivät tietenkään ole lapsen äidinkään). Vahvatahtoinen poika on, ehdottomasti. Myös herkkä, kekseliäs, fiksu, ison oloinen vaikkei iso olekaan. Ilmeita riittää, naurua, huolestuneisuutta, suuttumusta, iloa, kysymyksiä joihin kaikkiin minulla ei ole vastauksia.
Vanhemmuus on kyllä jännä juttu. Asiat vain tapahtuu - kukaan ei valmista sinua lapsen uusiin kehitysvaiheisiin. Yhtäkkiä sitten huomaat ajavasi autoa oikeanpuoleisessa liikenteessä ja vaikka juuri olet oppinut ajamaan vasemmanpuoleista. Kiidät moottoritietä pitkin tukka raolleen avatun ikkunan ilmavirrassa matkustajan paikkalla istuen, vaikka sinunhan pitäisi istua kuljettajan paikalla ja ajaa varmaotteisesti ja rauhallisen määrätietoisesti! Pian vääntelehdit vaivaantuneesti ratin takana, kiljut avunhuutoja kuuroille korville ja välillä taas olet raivon partaalla. Ja välillä onnellinen kuin kehräävä kissa.
Summa summarum: kaverisynttärit menivat hyvin ja olivat onnistuneet. Ainakin juhlakalu oli onnellinen, täpinöissään, iloinen ja vieraat näyttivät viihtyivän - se oli tärkeintä!! Yllättävän rauhallisesti 2 h kestävä rieha kesti, siis olihan siinä hässäkkää muttei onneksi yletöntä riehumista - kiva ylläripylläri väsyneelle äidille. Kipitystä, hössötystä, lahjapullonpyröitystä, puuhastelua, sipsejä, jätskiä, karkkia (suosikki no 1), poppareita, banaanikakkua by Mummi. Ja aivan ihania lahjoja poika sai, bakuganeja, legoja, tarroja! Erityiskiitokset Iso Hukalle, joka järkkäsi suurimman osan juhlista.
Huomenna sukulaissynttärit. Olen räkätaudissa ja väsyttää vietävästi - ei muuta kuin tulta päin! Mm. tätä piirakkaa meinasin tehdä, jos vain löydän energiaa.
Ilon kautta,
Elisa
3 kommenttia:
Voi että, onnittelut esikoiselle. Valtavan suloisen näköinen kaveri, erityisesti tuo kynttilöiden puhalluskuvan naamanpuolikas on hymykuoppineen hurmaava. :)
Onnittelut esikoiselle, 7 on iso etappi! Meilläkin oli tänään jännä päivä: vielä hitusen alle 4 v meni elämänsä ekoille kaverisynttäreille. Hienosti meni.:)
Lämpimät kiitos onnitteluista! Onhan tämä iso etappi. 7 vuotta on jotenkin niin paljon enemmän 6 vuotta. Siinä on vissi ero.
Vähän samaan tyyliin 40 v on niin paljon enemmän kuin 39.
Ekat kaverisynttärit (ilman vanhempia) ovat myös jänniä juttuja. Muistan kyllä meidänkin poikien jännityksen.
Iloa sunnuntaihin!
Lähetä kommentti