maanantai 11. huhtikuuta 2016

Weekly Report


Viikko oli tapahtumarikas eli erään asian loppu, sillä mulla oli viimeinen työpäivä työpaikalla perjantaina - ja olihan se haikeaa. Pakkasin työpaikkani aarteet (siis tärkeitä mappeja, muuta sälää, huulirasvat x5, korkokengät x5, kahvimukin, yms tärkeät jutut), halasin varmaan 40 ihmistä ja tirautin siinä samalla itkut. Itkin vielä autossa kotiinkin....

Päässä oli koko viikon niin paljon ajatuksia, että kirjoitin päivittäin päiväkirjaa päätäni selvittääkseni. Se auttoi...niin ja kävelylenkit koiruuden kanssa! Myös suklaata meni jonkin verran....

Mulla on ollut haave muutoksesta jo pitkään, ja nyt siihen tuli tilaisuus, johon tartuin. Pelottava asia ja kai se kuuluukin olla. Sillä jos haluaa todella saavuttaa jotain, sitä on tahdottava niin paljon, ettei välitä siitä, että pelottaa. Me kaikki pelkäämme aina välillä. Muutoksia, riskejä, epäonnistumista, jämähtämistä. Ja niitä sietääkin pelätä, niin kuuluukin olla.

Se, pelkääkö enemmän katsovansa vanhana taaksepäin ja miettivänsä: ”Ups, tulipa mokattua tai tehtyä virhe.” vai ”Entä jos?”, kertoo kaiketi siitä, millaisia päätöksiä elämässään kannattaa tehdä. Mulla on kuitenkin vahva usko, että ELÄMÄ kantaa ja ON SEIKKAILU. On on, vaikkei aina sitä tunnu!

Valoisaa viikkoa!

Elämä kantaa,
ELisa



15 kommenttia:

  1. Hitsi! Niin huikeaa!
    Sä olet Rohkea nainen! Tilaisuuksiin täytyy tarttua ja Elämää katsoa eteenpäin jos siihen vaan saa mahdollisuuden!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Muru! Samaa mieltä, jos tilaisuus tulee -pitää olla rohkea ja välillä heittäytyä!
      Puss.

      Poista
  2. Mä yritän uskoa Tommy Hellstenin sanoihin: "Saat sen mistä luovut". Ihan varmasti sulle tulee tilalle jotain uutta ja upeaa :) ♥ Sitä ennen päästä irti huolista ja peloista, ja nauti! Elämä kantaa kuitenkin.
    Valoisaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi Hellstenin kirja on aivan loistava ja mäkin uskon tuohon; saat sen mistä luovut- ajatukseen. Lisäksi olen alkanut miettiä, että elämä TUO meille - ennemmin tai myöhemmin - tilaisuuksia, ja rohkeus kasvaa uskaltaltaessa. Puss

      Poista
  3. Oho, sinulla puhaltavat siis aivan uudet tuulet. Mielelläni kuulisin tähän johtaneesta prosessista ja suunnitelmistasi lisää.

    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prosessi on ollut käynnissä varmaan jo 4-5 vuotta. Olen aikoinaan päätynyt työskentelemälleni alalle kuin vahingossa, ja kivojen, vaihtuvien ja monipuolisten työtehtävien vuoksi jämähdin.

      Ja kuitenkin mielessä on pyörinyt muutos ja olen vain odottanut tilaisuutta hypätä... Nyt se sitten tuli, universumi on ihana.

      Muksaa loppuviikkoa!

      Poista
  4. Hienoa! Ja rohkeaa! Eikö ole mahtavaa kun on mahdollisuus ottaa elämänohjat omiin käsiin. Se on oikea päätös silloin kun sen itse tekee ja on siihen tyytyväinen. Itse nimittäin olen samoilla linjoilla, asia toteutuu jonkin ajan kuluttua, ja nyt vain odotan, että se tapahtuu. Siihen asti: onpa helpottavaa olla töissä kun päätös on jo tehty.

    Kritisoijiakin ratkaisulleni on jo löytynyt, mutta onneksi voin olla vain, että 'piut paut, olen itse tehnyt päätöksen elämästäni'.

    Joten vielä kerran: onnea ja peukkuja! Kaikkea ehtii tässä elämässä vielä tekemään ja toteuttamaan. Nyt entistä vapaammin. t.Soolis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta, muunlaisiakin kommentteja olen kuullut :)! Se on tunne ohjaksista on mielettömän vaoimaannuttava. Ei sitä voi sanoin kuvailla!

      Kritisoijia taitaa olla aina. Ja kuitenkin kyseessä on sun oma elämä.

      Iso rutistus ja iloa!

      Poista
  5. Niin mielenkiintoista! Ja rohkeaa! Miten kutkuttava ajatus päästä tarttumaan johonkin aivan toiseen. Kun jostain luopuu, aina tulee myös tilalle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! Alla oleva lainaus sopii tilanteeseen:
      ”Vene on varmimmassa turvassa satamassa,
      mutta ei veneitä ole rakennettu sen vuoksi.”

      - Paulo Coelho -

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!