keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Joulu saapuu aina kulloisenkin elämän kehyksiin

Kiitos Maaret Kallio, osaat täydellisesti sanoittaa armon tärkeän sanoman tänääkin.

"Armon talo jää Joulukalenterintiellä nöyrästi taka-alalle. Sen valaistus ei loista postilaatikoille saakka, vaan kajastaa lempeästi lepattavin kynttilänliekein. Sen pöytä ei ehkä notku hienoista herkuista eikä tunnelma kupli riemusta, mutta silti aatto saapuu sinnekin.

Sinne saa tulla myös vaillinaisena, uupuneena, menetyksen kokeneena ja surun murtamana. Armon talon tunnelma ei pakota iloon vaan kutsuu vieraakseen sellaisena kuin juuri silloin on.

Joulua ei voi ahtaa yhteen muottiin eikä ottaa irralleen elämästä. Vaikka ilon täyttämä joulu on monen toive, vie armollisuus syvemmälle joulun sanomaan.

Joulu saapuu aina kulloisenkin elämän kehyksiin. Yhtenä vuonna ilolle jaksaa virittyä, mutta toisena on uskallettava antautua armollisuudelle: sille, että joulu on tämänhetkisen elämäni ja vointini näköinen.

Ja silti se on ihan oikea joulu."

ps. Boldaukset omiani.

3 kommenttia:

  1. Ihana-ihana-ihana otsikko, ja niin totta!

    VastaaPoista
  2. Just näin sen olla pitää! Ihanaa ja rentouttavaa joulua sinulle Elisa :-)
    Toivottaa, Johanna (joka on tämän joulun alla hyvin väsy ...)

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!

Weekly Report

Viikko meni tosiaankin sairastellessa, ihan plääh. Olo oli koko viikon vetämätön, infernoyskäinen ja nuhainen...ihan jo alkoi v-taa koko pot...