tiistai 20. joulukuuta 2016

Joulukirja hakusessa - help needed

Muutama juttu jouluna on aivan MUST.

Yksi tärkeä MUST- juttu on joulukirja. Joulukirja (ja suklaata) on oltava. Ihan joka joulu. Joulukirja on usein sellainen erityinen "the kirja", jota on katsellut jo pitempään ja jonka oikeasti haluaa kirjahyllyyn. Joulukirjaan on ladattu odotuksia enemmän kuin normikirjaston kirjaan. Plussaa on, jos kirjasta löytyy takuuvarmasti hyvää (joulu)mieltä, hieman taianomaista tunnelmaa ja tekstin viisautta. Lisää plussaa jos kirja on
aidosti pureva, ajatuksia oikeasti omaava ja eloisa. 

Ongelmani on se, että tämän vuotista joulukirjaa ei ole vielä löytynyt. Olen käppäillyt kirjakaupoissa ja kirjastoissa päämäärätietoisesti viime viikojen ajan- mutta "sitä oikeaa" ei ole vielä löytynyt. Akateemisen top 10 kaunokirjallisuus lista on tsekattu, ja sieltä on yritetty löytää the kirja, siinä onnistumatta. Juuri oikean joulukirjan tunnistaa heti ensi näkemällä, vähän niinkuin juuri oikean ihmisen, jonka kohdalla sydän alkaa heti pomppailla. 

Potentiaalinen (hömppä)joulukirja "Bridget Jones - vauvapäiväkirja" sai tyrmäävän arvion kriittiseltä (ja erittäin luotettavalta) taholta: Pinkiltä, joten se jääköön kirjaston varaamisjonoon. Joulukirjassa pitää olla sisältöä, se ei saa olla puolihutaisten kirjoitettu kyhäelmä tuotos.

Ikisuosikkini humoristi Miika Nousiaisen kirja Juurihoito voisi olla potentiaalinen joulukirja, siinä on (toivottavasti) älykästä huumoria. Sen tosin olen saamassa pian kirjaston jonosta, joten en välttis haluaisi sitä omistaa.
 

Muistelmista ja elämänkerroista tykkään myös hurjasti, mutta niissä on yksi vaara. Niiden tympäännyttävyys on minusta yleensä ollut siinä, että ne maalaavat liian sankarimaisen kuvan kohteesta. Liekö sitten keltaisen lehdistön vaikutusta vai mitä, mutta viime aikoina taas on tullut muotiin kirjoittaa kohteesta kaikki mahdolliset (ällötkin) paljastukset. Hyvä kirjoittaja ei minusta sorru kumpaankaan. Makeilun lisäksi on nimittäin vähintään yhtä kiusallista jos kohteesta kerrotaan kaikki karmeat yksityiskohdat, ja moukkamaisimmat mielipiteet, elämän virheet ja jokainen känni. Silloin on vaikeaa enää arvostaa päähenkilöä millään tavalla. Kuinka moni meistäkään kestäisi sellaisen läpivalaisun kaikilla elämän osa-alueilla- en minä ainakaan!! Reetta Meriläisen muistelmat "Tytön tie" houkuttaa. Kirja on kuulemma sujuvasti kerrottu ajankuva monelta vuosikymmeneltä ja kirjoittajalla on sana hallussa. Kirja on kuulemma kivan realistinen, eikä sisällä pelkkää itsekehua tai pönötystä.

Minulle täysin uusi tuttavuus Tommi Kinnusen ja uusin kirja Lopotti voisi myös olla yksi vaihtoehto. Esim mainio Leena Lumi kirjoitti siitä kiinnostavan arvion: "Tommi Kinnunen on täydellinen prosaisti ripauksella lyyrikkoa. Hän tekee upeita virkkeitä, täydellistä dialogia ja piirtää vahvaa sukutarinaa, jossa saa edelleen hämmästellä, miten hän onnistuu menemään niin hyvin naisten nahkoihin." Hiukan kyllä arveluttaa, koska Kinnusen kirjoja ei ole tullut luettua vielä yhden yhtä. Uskaltaako riskeerata? Mitä jos istun suklaarasiani kanssa jouluaattona ja kirja ei vai lähde lentoon? Iik!
 

Auta naista mäessä - vinkkaa minkä joulukirjan SINÄ luet tänä jouluna?

Tai onko sulla ikisuosikkia joulukirjaa?

Iloa päivään!

7 kommenttia:

  1. Sama ongelma 😖 Tänään menossa juuri kirjakauppaan ja kirjastoon...

    VastaaPoista
  2. Minä ostin viikonloppuna itselleni Kinnusen Lopotin. Rohkenin luottaa siihen, sillä pari vuotta sitten luin Neljäntienristeyksen ja tykkäsin kovasti. Se on nyt paketoituna (hih) ja odottamassa joulupukkia ;) Lisäksi pompahdin ilosta kattoon, kun kirjastosta tuli saapumisilmoitus kahdesta kirjasta: Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet ja Doerrin Kaikki se valo jota emme näe. Lukeminen ei siis lopu kesken ja odotan noilta kaikilta hyvää lukuelämystä :)

    VastaaPoista
  3. tempaisin kirjakaupan pokkarihyllystä aivan satunnaisotannalla kirjan ja annoin pistää pakettiin - en muista edes sen kirjan nimeä! Ikinä en ole valinnut joulukirjaa näin holtittomasti.
    Menen hakemaan kirjastosta lohtulukemista.

    Kinnunen ei ole minua puhutellut, olen varmaan ainoa ihminen koko maailmankaikkeudessa; eikuin toiseksi ainoa, hraH:kaan ei välittänyt Neljäntuulentiestä (vaimikäsenyttaasolikaan)

    Pinkkiä komppaan siinä, että Bridgetin varaan ei kannata panostaa.

    VastaaPoista
  4. Minulla ei ole mitään ikikirjasuosikkia, kun luen tosi kaikkiruokaisesti kaikkea. Nyt on menossa omasta hyllystä Grishamin tuotanto, josta pidän tosi kovasti. Tuossa kuvassasi näytti olevan myös mun ikisuosikit Lotta-kirjat. Aikuisena luin vielä pari viimeistä kirjaa.
    Annan kirjapiirin esittelystä mua alkoi kovasti kiehtoa tämän vuoden Finlandia voittaja. Ajatuksia Engelin kaupungista. Tuon saatan ostaa omaan hyllyyn.
    Mukavaa joulunalusviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon kirjan nimi on siis Akvarelleja Engelin kaupungista ja kirjoittaja on Viikkilä.

      Poista
  5. suosittelen lämpimästi Linn Ullmannin Rauhattomia!

    VastaaPoista
  6. Mainitsemasi Reetta Meriläinen on todella hyvä, lue se!

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!