Joulun aivan ihanimmat kirjalahjat

tiistai 12. joulukuuta 2017

Joka vuotinen toivelahjani on kova paketti eli tietysti kirja! Harva asia on mukavampaa joululomatekemistä kuin istahtaa sohvannurkkaan kourassa hyvä tarina. Tänä vuonna lukemistani kirjoista tahdonkin nyt suositella muutamaa huikeaa kirjaa erityisesti pukinkonttiin. Tässä ei ole Finlandia- eikä Runeberg-palkittuja tai -ehdokkaita, koska niitä ostetaan muutenkin ja minä en välttämättä (aina) palkinnoista piittaa.  Samaan tyyliin kuin fiilispohjalta tiedän, mikä viini on hyvää tai mikä hansikas istuu, samaan tapaan osaan iloksenne kertoa, onko kirja hyvä vai ei, arvioini ovat melkein objektiivisia siis :P.

Kerron myös jokaisen kirjan kohdalla mistä on kyse, miksi tykkäsin ja kenelle kirja erityisesti sopii.

1. Anna-Leena Härkösen Valomerkki
Kun elämä pelottaa enemmän kuin kuolema. Tummasävyisen huumorin ja jäljittelemättömän dialogin mestari tarttuu äkkiväärällä otteella aiheista synkimpään.Viisikymppinen Anita on kirjailija, joka on väsynyt ammattiinsa. Uuden romaanin aloittaminen ahdistaa, sitä seuraisi väistämättä masennuskausi. Onko hänen pakko kirjoittaa, onko pakko edes jaksaa elää? Kun Anita omissa syntymäpäiväjuhlissaan kysyy ystäviltään, kuka auttaisi häntä jättämään kaiken, hän huomaa törmänneensä tabuun. sitaatti: ”Kirjailijan työ on hidasta, sotkuista, säälittävää. Kuin kirurgi avaisi potilaan ja jättäisi kaiken esille mätänemään, ei poistaisi pahaa, ei ompelisi haavaa kiinni.”  (kirjan kuvaus täältä)

Ikisuosikkini Anna-Leena Härkösen, Valomerkki, on romaani, joka on itse koettava. Siihen pitää mennä sisään avoimin mielin ja antauduttava tekstille. Elettävä mukana, vaikka teemana onkin elämänhalun totaalinen katoaminen. Raskas - ja osaltaan masennuksen itse kokeneena  hyvinkin kiinnostava aihe. Kirja on taattua Härköstä, hänellä on vain kertakaikkinen taito käsitellä rankkojakin aiheita tavalla, joka kannattelee lukijaa hellästi eikä vie liian raskaisiin vesiin. Kipeisiinkin asioihin liittyy  lempeää ironiaa ja mustaa huumoria- ja senkin allekirjoitan. Kiitos Anna-Leena hienosta kirjasta.

2. Jen Lapidus Top Dog Kirjalahja jännitysfaneille ja kovan viihdekirjallisuuden ystäville. Vaikkapa hänelle, jolle yleensä yleensä ostat jouluna Jo Nesbön dekkarin.

Nyt kun Nesbö on hidastanut vauhtiaan, ja (ruotsalainen kollega) Lars Kepller ei ole välttämättä suosikkini, ilokseni Lapidus minuun puree. Hänellä on fiksun dekkarin kirjoittamisen taito. Top dog on jatkoa myyntimenestyksille Viphuone ja Sthlm delete, joiden käännösoikeudet myytiin noin kahteenkymmeneen maahan ja joista on tekeillä elokuva. Jens Lapidus (s. 1974) nousi rikoskirjallisuuden kärkinimeksi Tukholman alamaailmaan sijoittuvalla Stockholm noir -trilogiallaan.  

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita jännityksen ystäville.  

3. Alice Munro Jupiterin kuut 

Rakastan Alice Munroa, joka on Nobel- palkittu kanadalainen kirjailija, jonka kirjat ovat aina vahvoja naiskokemuksia. Munron kirjoissa on paljon tavallisia, aivan arkisia elementtejä, jopa karuja ja epämiellyttäviä, mutta taitava kerronta kietoo niiden ympärille tarinan, joka nostaa nämä pienet hetket elämästä esiin kuin pieninä ihmeinä. Munron kirjoja lukiessa tulee ajatus, että kaikki aidot tarinat ovat kertomisen arvoisia. Ei ole niin vähäpätöistä asiaa, etteikö siitä saisi tarinaa. Tai etteikö Munro ainakin osaisi pukea sitä tarinaksi. Ja erittäin taitavasti - I might add.

Novellikokoelma Jupiterin kuut kertoo omapäisistä ja rohkeista naisista, jotka ovat uskaltaneet kokea. Rakkaus, onni, intohimo - mitä se nyt sitten olikin, kesti aikansa, mutta elämä jatkui. Mikä parasta Munron naiset ovat tekemisissään syvästi inhimillisiä, rakkauden etsintä on välillä surkuhupaisaa ja tehdään hävettäviä ja noloja asioita. Ja koska olen kokenut surkuhupaisan, hävettävän ja hullun rakkauden....mikäs parempaa luettavaa kuin Alice Munro juuri jouluna.
4. Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat
Luin vihdoinkin Joel Haahtelan uusimman Mistä maailmat alkavat, eikä Haahtela tuottanut pettymystä tälläkään kertaa. Pidän Haahtelan kirjoitustyylistä, hän kirjoittaa pettävän yksinkertaisella tavalla. Hän on mestari kuvaamaan hetkiä, tuokioita, näennäistä liikkumattomuutta. Sanat ovat tarkoin harkittuja, kirjailija piilottaa paljon rivien väleihin ja tarkasti punnittuihin selkeisiin lauseisiin. Kirjan viipyilevä ja lyyrinen tunnelma ei hengästytä, kirja vangitsee lukijansa rauhallisesti kerrotulla ja kiireettömällä tarinalla. Uusimmassa romaanissaan Mistä maailmat alkavat hän kysyy, kuinka olla uskollinen itselleen ja rakastaa. Hmm siinäpä kysymys...
Romaanin päähenkilö on Visa, nuori taiteesta innostuva poika. Haahtela johdattaa eri vuosikymmenien taidepiireihin Visan ja tämän ystävän Tapion kautta. Taiteen tekemisen ja olemuksen lisäksi teos pohtii onnellisuutta.

Helsingin Sanomien arviossa kehutaan Haahtelan luomia tuokiokuvia. Aino Frilander kirjoittaa: ”Visan tarina on hurmaava, joskin samankaltainen kuin monet muut romanttis-nostalgiset taiteilijatarinat: Rahaa on vähän, rakkautta vähän enemmän ja oma polku on löydettävä. Haahtelaksi romaanin tunnistaa melankolisesta yleissävystä, nostalgiasta, taiteilijanimien pudottelusta ja kiteytetyistä elämänviisauksista.” Lue koko arvio.
5. Luke Harding: Vaiennettu 

Uskoisin, että meillä kaikilla on rohkeita julkisuuden henkilöitä, joita seuraamme tai olemme seuranneet. Minulle yksi sellainen oli Anna Politkovskaja, joka ammuttiin lokakuussa 2006. Hän vastusti Tsetsenian sotaa ja arvosteli presidentti Putinin toimia. Anna Politkovskaja oli viisas ja rohkea nainen, jota ihailen edelleen hänen uskomattoman rohkeutensa vuoksi. Anna Politkovskajan kuollessa luotia ei ammuttu pelkästään Annaan, vaan myös koko vapaaseen lehdistöön. 

Anna Politkovskaja sanoi eräässä haastattelussa, vapaus vaatii paljon työtä. Niin varmasti on. Kuinka monta vuotta menee, että venäläiset voivat oikeasti käyttää sananvapauttaan vapaasti ja pelkäämättä? Uskon, että juuri venäläisten itsensä on kritisoitava hallitustaan ja sen mädännäisyyttä, enemmän, rankemmin ja kuuluvammin, koska kuten menneisyydessä on nähty, suuret joukot saavat muutosta aikaan. Mutta riittääkö se, sen näyttää tulevaisuus. Kuitenkin kiinnostus Venäjän tilaan ja tulevaisuuteen on minulla edelleen verissä ihan jo Annan rohkeuden innoittamana.

Luke Harding on Guardianin palkittu ulkomaankirjeenvaihtaja. FSB-eversti Alexander Litvinenko myrkytettiin kuoliaaksi Lontoossa vuonna 2006. Litvinenkon oli määrä kuolla heti, mutta kuoleman pitkittyessä hän onnistui jäljittämään murhaajansa: heidän jälkeensä jättämä poloniumjälki johtaa vääjämättä tiedustelupalvelu FSB:n laboratorioon Venäjälle. Litvinenkon ja Hardingin mukaan kyseessä oli Venäjän hallinnon korkean tason junailema salamurha, josta epäillyt ehtivät paeta takaisin Venäjälle. Britannian viranomaiset ovat vaatineet heidän luovuttamista tuomittaviksi, mutta turhaan.

Tämän kirjan luen ahmien ja ehkä myös osittain vihaisena. Siitä olen varma, että tämä kirjan lukeminen on lähes velvollisuus näin Venäjän rajanaapurin kansalaisena.

6. Heikki Harma Asfalttihippi

Minuthan on marinoitu Hectorin musiikilla jo äitini kohdussa ja siitä luontevana jatkumona myös lapsuudesta nuoruuteen - ja  heh myös keski-ikään. Hector on ihana. Hänen musiikkinsa vaan uppoaa, hänen kappaleitaan ja sanoituksiaan kuuntelee edelleen ihan euforiassa.

Muistelmissaan Hector käy läpi elämäänsä 1970-luvun lopulle asti, joten jatkoa lienee luvassa jossain vaiheessa. Asfalttihippi on kokonaisuutena hieman hajanainen, mikä on monien muistelmien ongelmana. Kirjassaan Hector sivuaa pintapuolisesti monia mielenkiintoisia seikkoja elämänsä varrelta, mutta ei paljasta niistä kuitenkaan kovin paljon.

Se, ettei julkkis paljasta paljon itsestään on harmillinen juttu meille kaikille uteliaille- mutta kyllä Asfalttihipissä piisaa onneksi myös avoimuuden pilkahduksia ja siksi kirja on lukemisen arvoinen. Parhaimmillaan Asfalttihippi on kuvatessaan Hectorin lapsuutta ja nuoruutta Helsingissä 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa. Hectorin kuvailema pääkaupunki näyttäytyy jännittävänä ja rosoisena, mutta omalla tavallaan myös lämpimänä kasvuympäristönä.

7. Fredrik Backman Mies, joka rakasti järjestystä

Ove on 59-vuotias. Hän ajaa Saabia. Hänet on syrjäytetty asumisoikeusyhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä vuosia sitten - Se oli vallankaappaus! - mutta edelleen Ove on korttelinsa peräänantamattomin järjestysmies.Koominen tarina alkaa, kun vastapäiseen rivitaloon muuttavat uudet naapurit kolhivat Oven postilaatikkoa. On ryhdyttävä vastaiskuun! Mies, joka rakasti järjestystä on romaani pörröisistä kissoista, odottamattomista ystävyyssuhteista sekä ikivanhasta peräkärryllä ajamisen taidosta. Kaikki tämä muuttaa pohjamutia myöten koko yhteisön, ja jopa kyräilystä on mahdollista parantua.Fredrik Backmanin esikoisromaani vanhasta äkäisestä miehestä onnistuu kuvaamaan yhtä pienoismaailmaa ja samalla kertomaan jotakin tärkeää itsestämme ja ajastamme.(lainaus täältä.)

Oletteko nähneet maailman ihanimman lasten elokuvan "Up- kohti korkeuksia"? Se on (oli?) yksi lasten ja mun yhteisiä all time suosikkeja. Sitä katsottiin kerta toisensa jälkeen ja aina se vaan jaksoi naurattaa ja koskettaa.

Tämä kirja on jotenkin aivan samaa luokkaa inhimillisyydessään.  Ove on hyväsydäminen ja lempeä mies, jolle elämä on rakentanut hyvin vahvan suojakuoren- ja tällaisiä ihmisiä minä olen ihan livenä tavannut hyvinkin monta kertaa. Ihmisen ulkokuoren perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä - sisältö ratkaisee.  Vaikka tarinan sävy on haikea, huumoria ei onneksi unohdettu.

Backman on kirjoittanut kirjan, joka herättää vahvoja tunteita ilosta suruun.  Suosittelen tätä joulukirjaksi, vaikkei kirja mikään uutuus ole. ps. katso myös elokuva (se on ihana).


Lukuiloa ja ihastuttavaa joulun aikaa kaikille!

Osa kirjoista saatu blogin kautta, osa kirjastosta

14 kommenttia :

  1. Härkönen on minulla juuri lukeilla, suhteeni Härkösen tuotantoon on kaksijakoinen. Aina silti luen ja aina myös tykkään.

    Backman, Haahtela ja Harding harkintaan (hankintaan?) - kiinnostavia vinkkejä, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Härkönen on kahtijakoinen persoona, ja vaikka hän ei todellakaan kirjoita täydellisiä kirjoja, epäkohtia löytyy, Härkösen tavaramerkkinä toimiva vinkeä dialogi pelastaa paljon.

      Omia kirjavinkkejäsi odotellen - oikeasti laita jakoon!!!

      Poista
  2. Kiitos vinkeistä! Muutama uusi kirjailija minulle. Hector kiinnostaa kovasti, mä marinoin omia lapsiani hänen musiikilla ;)
    Hauskaa päivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin rakastan muiden kirjavinkkejä, joten mielellään luen muiden kirjavinkkejä.

      Hectorin musiikki ja sanoitukset ovat = <3

      Ihanaa joulunodotusta!

      Poista
  3. Härkönen vaan on niin huippu, sanan säilä heiluu. Jens Lapiduksen Rahalla saa kirjat oli loistavat, vaikka ärsytti, kun leffat poikkesi juonesta. Mutta hei kirja on tärkein, se alkuperäinen.

    Ihanaa päivää Taru <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Härkönen on vain huippu, samaa mieltä. Ja tämänkin kirjan aihe oli jotenkin todella kosketttava koska omakohtaista kokemusta. Masennusta on niin monenlaista, niin iloisena näyttäytyvät tyyppi voikin olla se joka kärsii masennuksesta ja voimat ovat ihan loppu. Näin väittäisin, ihan omiin kokemuksiin perustuen.

      Ihanaa viikonloppua Tiia <3

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Pidän peukkuja, että saat ihan heti just nyt <3

      Poista
  5. Jupiterin kuut kuulostaa hyvältä.
    Kivaa tiistaita Taru ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, Munro on huikea. Ihanaa loppuviikkoa Outi <3

      Poista
  6. Äidille tulee usein hankittua lahjaksi kirja ja lapsille mutta itse en niinkään kirja lahjaa kaipaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tarvitse kirjapinoa mutta yhden kovan paketin hankin aina, ja yleensä ostan sen itse. <3

      Poista
  7. Kiitos ihanista kirjavinkeistä! Meillä ostetaan aina lahjaksi kirjoja. Ei pelkästään jouluna.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, että ihmiset ostavat kirjalahjoja <3 Ihailen, tykkään, toivon samaa kaikille perheille <3 Kirjat ovat elämyslahjoja parhaasta päästä <3
      Ihanaa loppuviikkoa Sari <3

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!

Back to Top