Viikkoraportti

maanantai 12. lokakuuta 2020

Viime viikolla 

- perjantai-illat ovat pelastettu nyt kun Vain elämää alkoi! Tiedättekö mikä minulle on sarjassa tärkeää? Se että osallistujat ovat hyviä solisteja, mutta että he ovat myös inhimillisiä tyyppejä! Molemmat ovat yhtä tärkeitä! Vain elämää on mulle myös jonkin sortin terapiaa, ainakin yhdet kostuneet silmät koen jokaisessa jaksossa. 

- Ressun päivä oli viihdyttävä, tykkäsin erityisesti Reijo Nordin rakkauslaulujen erikoismiehen Katso mitä sä teit- biisistä (koska rakastan biisin alkuperäistä versiota). Keisarillinen peukku, vaikka yllättyksiä ei vedossa ollut! Stig yllätti positiivisesti Kuka on se oikea- vedollaan! Melkein isoin onnistuja Ressun päivänä! 

- aloitin maskien käytön, ja ilokseni pistin merkille, että n 80% ihmisistä pitivät tuolla mestoilla kaupoissa/kauppakeskuksista maskeja päällä! OK- ovathan ne hemmetin epämukavia ja rillitkin huurustuvat, mutta mielummin pieni epämukavuus maskien käytössä kuin korona. 

- ärsytystä aiheuttivat poikien (törkyiset) huoneet MIT V/&%((!! Mikä siinä on, ettei roskia voi laittaa ainkaan aina roskakoriin vaan ne jäävät lojumaan sinne tänne & lattioille. Myös astoita/vaatteita löytyy kirjahyllystä ja lattiolta! Piti pitää "pieni (ei niin hienovarainen) kurinpalautus "heille, luuttu heilui ja imuri lauloi.  Jos tähdet pitävät paikkansa, tilanne on viikon päästä sama kuin aiemmin. OK- en ole itsekään kovin siisti, joten ehkä omena ei ole pudonnut kauas puusta...

- tein pitkästä aikaa Palak Paneeria Valion ohjeella, niin herkkua. (klik)

- päätin aloittaa ruuan suhteen No spend month:in. Eli en aio käyttää rahaa mihinkään ylimääräiseen ja yritän pärjätä suurimmaksi osaksi kasvis/tofuruualla. Ajattelin myös kokeilla kaapintyhjennysruokavaliota: inventaario kuivakaapille, jääkaapille ja pakastimelle. Kaapissa on tällä hetkellä ihan sikana Mutti-tomaattimurskaa, pastaa, kikherneitä, papuja, kuivattuja sieniä. Jääkaaapissa myös ihan ilmiömäisesti kaikkea, tarjous-jauhelihaa (pojille esim makaronilaatikkoa, itse en pahemmin syö enää lihaa), vihanneksia, lehtikaalia, omenamehua (ex-anopilta saatu).... jotta kyllä sieltäkin löytyy kulutettavaa.... Aion leipoa esim sämpylöitä (kaapissa on jo kaikki ainekset) ja tehdä ihania kasviscurryja, koska esim kaali ja paprikat nyt halpoja. Kokeilin muuten vilo kikherne-kukkakaalicurrya ja OLI törkeän hyvää. (klik)  Myös lehtipersilja näytteli osaa tässä spektaakkelissa, joten laita sitäkin jos ei ole korianteria. 

- aloitin maalaamisen (!!). 

- varasin ajan ripsien lashlift - hoitoon Jonnan (klik) vinkkauksen perusteella. Kerta se on ensimmäinenkin, ja kaikkea kannattaa kokeilla yhden kerran. 

VIIKON ASUINSPIS: Mä en kestä, välillä käy ihan mieletön mäihä ja löytää ilostuttavan ja hyväntuulisen alelöydon Stockalta-65%!! Tää Marimekon tunika on niin täykky.

Siis tunikan löytö oli itse asiassa the työvoitto. Kävin alkuviikosta tosiaan Stockalla lähinna herkussa ja sitten osuin kesäsesongin poisto/alehyllyn kohdalle. Siinä rekin toisella puolella oli kaksi topakkaa ulkomaalaista naista, jotka kärkkyivät Marimekon (muutamaa jäljellä olevaa) tunikaa ja mekkoa. Koothan olivat toki xs ja xl tyyppisiä. Juuri kun olisin saanut käsiini ko tunikan, toinen naisista nappasi sen ja vereni suorastaan hyytyi. SE TUNIKA OLI MULLE, olisi tehnyt mieli huutaa. No ei siinä mitään, naiset lähtivät kokeilemaan tunikaa/ ja mekkoja pukukoppiin, ja minä hiippailin perässä muka kokeillen jotain NOOM toppatakkia ja koko ajan höristellen korviani. Minuutteja (ellei tunteja) kului...ja odotin miten käy. Noh odotukseni palkittiin ja vihdoin he palasivat (rekille ja minä hiippailin perään) ja ostivat ne muut jutskat MUTTA palauttivat juuri ton tunikan. Ja se oli mulle ihan perfect. Kotona rekisteröin tämän kaiken vaanimisen tms tapahtumaketjun komediallisen arvon.






VIIKON KIRJA:  Löysin itselleni (näin työttömänä) vallan ajankohtaisen ihanan kirjan: Oman elämäsi Superstara (Taru Tammikallio 2020), joka kannustaa saavuttamaan ammatilliset unelmat ja luomaan uran josta on aina haaveillut. Tällaisen lukukokemuksen jälkeen sitä luonnollisesti alkaa miettiä omia unelmiaan. Mistä minä unelmoin? Olen mielestäni aina ollut kovin realisti mitä tulee unelmiin. Toivon tavallisen tyytyväistä elämää. Että lapseni voisivat hyvin. Että minä voisin tehdä sellaista työtä jossa olen parhaimmillani ja että itse voisin hyvin. Muistaisin, että elämä on tehty elettäväksi ja uskallettavaksi.

Kirjassa on paljon erinomaista asiaa ja se on jaettu 8 eri askeleeseen: esim muuta ajatteluasi, muuta elämäsi, tiedä mitä haluat, löydä vahvuutesi, tee unelmista tavoite, verkostoidu viisaasti ja ota voittaja asenne. Kaikki askeleet ovat tärkeitä matkalla ammatillisen unelman tavoittamiseen.. 

Mitään kovin ihmeellisiä uraan kohdistuvia ambitioita minulla ei ole koskaan ollut. Ehkä siksi että olen keskinkertaisen lahjakas monessa mutta en huippulahjakas missään. Olisi ollut ihan superia jos olisin jo lukiossa tajunnut että minusta tulee esim toimittaja tai opettaja. Mutta ei, minä olen (melko) tyytyväisenä ajautunut sinne minne olen ajautunut. Enkä minä onneton ole ollut, minä vain koen että en ole parhaimmillani. Haluaisin kukoistaa, olla enemmän, avartua, olla itseni parhaimmillani. Koen, että jollakin tasolla tällä hetkellä pidän kynttilääni vakan alla, enkä anna itsestäni täyttä kapasiteettiani.

Kirjan luettunani, olen alkanut miettiä, että HALUAN enemmän. Minä haluan selvittää mikä minun unelmani on. Olkoon asia mietintämyssyssä tulevan syksyn 2020. Puolikkaatkin haaveet kuuluu ottaa nöyränä vastaan, oikeastaan se on velvollisuutemme. Olen varma että se minun juttuni löytyy, juuri silloin kun aika on siihen valmis. Eikä hetkeäkään aikaisemmin.

Kiitos Taru Tammikallio ajatuksia ja unelmia herättävästä kirjasta, joka on tärkeä.

VIIKON AJATUS:

"Mutta mitä pakottavammaksi pelko kasvoi, sitä paremmin huomasin voivani katsoa sen läpi. Nyt pahin oli tapahtunut. Sain outoa lohtua jostakin, jota en ollut ennen kokenut. Hartiani rentoutuivat. Me molemmat rupesimme hihittämään ja meille selvisi lopulta, että tämä tunne oli juuri se, mitä olimme lähteneet hakemaan.

Olimme aidosti karkuteillä ja ensimmäistä kertaa elämässämme meillä oli aavistus sanan todellisesta merkityksestä. Vapautta velvollisuuksista, jotka painoivat raskaammin, kun näkyvissä oli uran sijasta pelkkää tyhjää - vapautta sen odottamisesta, millaista elämämme olisi ja millaisiksi itse tulevaisuudessa muuttuisimme." Dan Kieran: Joutilas matkailija

Valoisaa ja kirpakkaa syyslomaviikkoa!


10 kommenttia :

  1. Toi Marimekkolöytö, ihan jotain mieletöntä. Haaveilin tuosta paidasta tai mekosta itsekin. <3 Ihanaa uutta viikkoa Taru. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kultainen, mäkin olen ihan rakastunut Marimekkolöytöön ja se on saanut livenäkin paljon kehuja. Valoa sinne uuteen viikkoon <3

      Poista
  2. Todella kaunis tuo uusi Marimekkotunika! Se sopii sinulle täydellisesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana <3 Välillä sitä tekee löytöjä...vaikka sitten pitkän työpureman kautta stalkkaamalla turisteja :D

      Poista
  3. Olen niin samaa mieltä sun kanssa Vain elämää - ohjelmasta, Reino oli super ja Stig! Stig on ollut ihan mysteeri ja nyt paljastuikin loistava tulkitsija. Ja miten hyviä kommentteja hän heitti ja ihailen hänen rauhallisuuttaan myös. Oli kyllä hyvä jakso, vaikka epäilin aikalailla...
    Kaunis puserokin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reinosta on ollut hiukan negatiivinen kuva, mutta Vain elämää yllätti hänekin kohdallaan positiivisesti. JA STIG, mikä vaatimattomuus, läsnäolo ja ne kappaleet <3 Niin ihana tyyppi ja artisti. Valoisaa viikkoa Maarit <3

      Poista
  4. Ihan mieletön tuuri sinulla kävi tuon Marimekon paidan suhteen. Sopii älyttömän hyvin sinulle, loisto löytö.
    Ihanaa uutta viikkoa Taru <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, välillä stalkkaus tosiaan kannattaa :D Hiukan nauratti oma hiippailuni. Muiskuja viikkoon Outi <3

      Poista
  5. Mun pitäisi myöskin aloittaa pakastimen tyhjennys syönti. Se on ääriään myöten täynnä, pitäisi ehdottomasti syödä tyhjemmäksi.

    En ole ikinä kokeillut tehdä tuota palak paneeria. Pitäisi varmaan kokeilla.

    tuo Marimekon paita on mahtava löytö!

    Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut, että kun pojat isällään on paljon helpompi toteuttaa tätä no spend viikkoa, mutta sitten kun urheilevat lihansyöjät tulevat taloon...ei niin helppoa. :( Mutta pakastinta tosiaan kannattaa hyödyntää.

      Palak paneer kotijuustolla on SUPER, lämmin suositus. Syön sen aina yksin, koska pojat vaativat kaikkeen LIHAA.

      Valoisaa viikkoa!

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!

Back to Top