Mitäs tällä hetkellä sydämellä?

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

- olen hyväksynyt sen, että voimavarani ovat tällä hetkellä rajalliset ja se on kuulkaas vapauttanut ihan kauheasti energiaa -  hyväksyminen on siis the juttu. Miksi ihmeessä pitäisi yrittää olla pirteä, jos ei ole?? Miksi ei voi vain antaa itsensä olla se,  mitä nyt on? Jos ei halua askarrella joulukoristeita, väkerrellä hyasintteja hah, virkata patalappuja tai puristella mustapäitä, niin ei tarvitse.
-  entä sitten se, että tekee mieli koko ajan hiilareita; pastaa ja leipää. Antaa senkin tulla vaan, ihan reilusti. Pitääkö aina tapella kaikkea vastaan? Ei, hyväksy jo hyvä ihminen. :)
- marraskuu, pimeys ja sielu huutaa valoa. Olen huomannut, että kun jouluvalot ripustaa ympäri taloa (done!!) sekä sytyttää mahdollisimman ison kynttiläarmeijan pöydille ja antaa niiden välkkyä kaiket illat, se helpottaa edes vähän.
- keveys ja huumori. Olen alkanut katsoa kepeitä tai hauskoja klassikkoelokuvia Netflixiltä. Kuka muistaa lähes unohdetun klassikon Cluelessin (ja pääosaesittäjä Alicia Silverstonen), katsoin sen eilen. Clueless on täydellinen elokuva, josta tulee aidon voimaantunut olo. Elokuvan salaisuus on elokuvan päähenkilö Cher, joka on nuori nainen vailla minkäänlaista angstia, hän on Marilyn vailla neurooseja, söpöliini, joka ei ole vamppi eikä uhri. Hän on nykymaailman kukka, joka on huolettoman tyytyväinen itseensä. Niin raikasta! Kenellä tulee mieleen naistenleffa, jossa pääähenkilö on täysin tyytyväinen itseensä? Mulla ei tule mieleen kovinkaan montaa....noh ehkä toinen lempielokuvani Amelie?

Nyt ei muuta sydämellä, aamutoimet kutsuvat.
Voimaannuttakaa itseänne - omalla tavallanne!!
http://ahappytuesday.tumblr.com/
Tällä naisella on homma hanskassa. Hän hymyilee ja ottaa rennosti. 
Ps. päivän kappale Kygon ihana "Nothing left"

4 kommenttia :

  1. No nyt olet asian ytimessä! Hyväksyminen ♥ Senkin, että on väsynyt. Etenkin sen, että tarvitsee hiilareita (ihmisten kropat ovat erilaisia, jotkut pärjää maitorahkalla, toiset tarvitsevat ne hiilarit voidakseen hyvin). Pakonomainen kontrollointi ja väkisin tekeminen on hirveää... (vaikka sitä itsekin teen ihan koko ajan).
    Rentouden tuulia ja irtipäästämisiä - niitä meille lisää ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan niin fiksuja, jotta tämäkin on oivallettu. Hyväksyminen on avain muutokseen.

      Koska olen kauhean fiksu olen myös alkanut miettiä, että joskus juuri ne suljetut ovet viitoittavat tien sinne, minne on hyvä kulkea. Suljetun oven edessä seistessä se tuntuu pahalta, mutta kun nostaa katseensa, voi nähdä jotain ihan uutta.

      Kuten tiedät näitä juttuja tässä on pyöritelty....
      Mutta kuten tiedämme asiat järjestyvät, universumi tietää....Puss!

      Poista
  2. Voi miten tärkeää olisikaan aina muistaa hyväksyä itsensä. Virheineen kaikkineen ja varsinkin niine mokineen, joita tulee välillä tehtyä. Mutta usein sitä jää rypemään siihen itsesääliin, että kaikki meni päin jotakin. Niin loistavia ajatuksia meille kaikille mietittäväksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oikeassa olet. Kun vain suostuu katsomaan, ja näkemään, hyväksymään. Luopuu yrityksistä ohjata ja kontrolloida elämänsä jokaista yksityiskohtaa.

      Valoa viikonloppuun kultainen!

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!

Back to Top