Parasta juuri nyt - kiitollisena vaikka itkin moneen otteeseen syntymäpäivänä

perjantai 29. toukokuuta 2020

- iloitsin kirjastojen avautumisesta, ja varasin heti lempilehteni (vaikka lehden taso ei ole enää ihan sama) RED Magazinen kappaleita KAIKKI alkuvuoden numerot. Hurraa ilmaiset kirjastopalvelut!
- tein the best in the world lohturuokaa työkamujen inspiroimana eli jauhelihakastiketta ja spagettia. Ah se onni ja ilo kun saa pursottaa Heizin ketsuppia höyryävän spagetin päälle, siihen päälle parmesania, hitaasti herkutella ja lohdutella itseään, avot. NAM.  Siinä on jotain JÄRISYTTÄVÄN lohdullista. Lohdullisuus melkein pursuaa yli.
- olin suorastaan masentunut synttäripäivän iltana, ajattelin että synttäripäivänähän sitä pitää olla iloinen ja onnellinen happyhappyjoyjoy - no en ollut, säälin itseäni toden teolla. Sitten kotiin pelmahtaa pojat ja saan maailman kauneimman kukkakimpun ja sydämenmuotoisen suklaarasian kortteineen. Tuli itku ilosta. Mun pojat (ja ex) yllättivät mut täydellisesti.
- iloitsin sydämeni pohjasta ystävien ja kamujen synttärionnitteluista, niin kiitollinen ja iloinen!
- puhuin puhelun sellaisen ihmisen kanssa, joka antoi asioihin perspektiiviä. Kiitos K.

Ja sitten
- ei niin parasta, täytin vuosia - ja itkeskelin suurimman osan synttäri-illasta. Oma riittämättömyys ja vaillinaisuus - yhdistettynä siihen, että ihmiset uskovat mitä haluavat uskoa, oma totuus ei ole aina totuus ja on niin paljon harmaan sävyjä. Me kaikki teemme parhaamme, niillä kyvyillä ja kapasiteetilla, jotka omaamme.  Sen kun sisäistäisi ja uskoisi armon ja anteeksiannon voimaan!  (Anteeksi kryptisyyteni.)

Tajusin myös miksi minä rakastan niitä, joilla ei aina ole helppoa? Koska he kuvastavat minua. Ja kyllä, tiedän, ettei kellään ole helppoa, kaikilla on omat haasteensa. Tiedän, että minä (ja moni muu) hapuillaan sokkona yrittäen tehdä oikeita valintoja, käyttää oikeita sanoja toivoen, että jos sittenkin menisi loppujen lopuksi kohdalleen, kaikesta huolimattta.

Joten jos johonkin haluan pyrkiä, niin siihen, että voisimme rakastaa toistemme heikkouksia. Jopa minä, niitä omiani.

Kannattaa lukea Tiian postaus (klik)


10 kommenttia :

  1. Voi sun pojat <3
    Välillä sitä vaan tuntee, että teit mitä vaan, niin se ei riitä ja välillä taas pienetkin jutut tuntuvat suurilta ja sitä iloitsee asioista, jotka kerrankin menivät niin kuin oli suunnitellut. Elämä, huoh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietenkin, sitä haluaisi, että juhlapäivinä elämä hymyilisi ja kaikki olisi selkeää ja kirkasta. Aina ei kuitenkaan mene niin, ja se on elämää. Muiskuja ihana Outi <3

      Poista
  2. Mahtavaa, että olet niin aito. Ei syntsät ole välttämättä se ihanin päivä elämässä, se on elämää.
    t. Emmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Emmi, aina ei mene asiat niin kuin on suunnitellut ja silti se voi olla ihan OK. Muisk.

      Poista
  3. ❤❤❤ Valoa ja iloa sinne surkeimpiinkin hetkiin ❤❤❤ niitä riittää tässä ihmisen elämässä, mutta suunta on vain ylöspäin eli nokka pystyyn ja kohti sitä valoa 💛💛💛
    Olet ihana juuri sellaisena kuin olet ❤
    Terkuin, Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Synttöreitten odotukset - niin kuin muittenkin juhlapäivien - ja niiden ongelma on se, että ne seuraavat mukana vaikka elämä ei ole aina sitä, mitä toivoisin. Synttärimatrani on jatkosssa synttärit ovat mitä ovat. Ja synttärit ovat vain syntttärit.

      Poista
  4. HelMet-kirjastoissa on myös loistava e-lehdet -palvelu, jossa on n. 7000 kotimaista ja ulkolaista lehteä, myös Red. Kirjoja taas haluaisin mennä pian lainaamaan ihan perinteisinä paperiversioina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, olen jo tutustunut Helmetin lehti palveluun ja lisäksi sain kirjastosta kasan RED:jä. Muisk.

      Poista
  5. Olipa ihana yllätys pojilta ja exältäkin <3
    Itkeskelyistä ja huonoista fiiliksistä en tykkää, mutta niitä vaan meille tulee jostain, elämästä, tapahtumista, ajatuksista johtuen. Jälkeenpäin voi ajatella, että niistäkin opittiin jotain, mutta siinä hetkessä se ei todellakaan lohduta.
    Onneks sulla on rapakosta nousemisen supertaito! Ihana kun oot <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä iässä sitä on ymmärtänyt, että elämä pitää hyväksyä niin kuin se tulee. Mitään ei voi suunnitella ja mikään ei ole kiveen kirjoitettua. Ja kaikki kiva & suloinen on plussaa. Muisk ihana <3

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!

Back to Top