Ainutlaatuinen tarina, joka on sinun elämäsi

Juttelin eilen ystävän kanssa, se oli hyvä puhelu, koska hän on tällä hetkellä erittäin onnellinen. Kun tietää mitä kaikkea ystävä on joutunut kärsimään, voi vain vilpittömästi iloita hänen saavutuksistaan ja ilonaiheista. Hän on todellakin onnen ansainnut (niin kuin toki me kaikki).

Siitä kivana aasin siltana mietin, milloin itse olen ollut onnellinen, eikä sellaista kristallin kirkasta hetkeä tullut mieleen. Toki olen kokenut ilon hetkiä ns ilohyppyjä monesti tässä vuoden aikana (mökilläolo, ystävien kohtaaminen, uusi työpaikka, pienet irtiotot arjesta jne)  mutta en sanoisi että olen ollut täyteläisen onnellinen ja että elämä olisi ollut vain smooth sailing, ja kysyn vaan, että onko se koskaan? 

On kuitenkin ihanaa huomata, että tällä hetkellä olen aidosti tyytyväinen elämääni, ja ehkä vahvin tunnetila on kiitollisuus. Olen kiitollinen niin monesta asiasta, vaikka asiat eivät todellakaan ole täydellisesti, mutta just nyt tämä hetki on hemmetin paljon. Toki on huolia ja muutama juttu on kesken, mutta se ei pilaa tätä vahvaa kiitollisuuden fiilistä.  Paskoissa asioissa on muuten  se hyvä puoli, että ne opettavat itsetuntemusta. Ne opettavat, että sinussa on vahvuutta ja sinnikkyyttä, että sinä selviät. Minä aika usein selviän ja olen ylpeä siitä.

Joihinkin sanoihin sitä palaa kerta toisensa jälkeen, koska ne tuovat iloa.

"Kaikki on hyvin.

Tämä on ainoa asia, jonka tahdon juurruttaa mieleesi. Sinun ei enää ikinä tarvitse olla huolissasi. Kaikki järjestyy aina kohdallasi.

Jos asiat ovat sekaisin jollain hetkellä, ne ovat vain järjestäytymässä uudelleen, aiempaa paremmaksi kokonaisuudeksi. Pitkällä aikajänteellä kaikki muuttuu aina paremmaksi.

Olet huikeampi tyyppi kuin osaat edes aavistaa ja sinulla on huikea elämä edessäsi. Mene elämään sitä.

Uskalla olla itsesi kokoinen, se on kaikkien etu. Hengitä syvään, suorista selkäsi, katso ihmisiä silmiin ja anna elämän tulla luo."

Näin kirjoitti Sara K viimeisessä blogikirjoituksessaan, eikä voisi olla enemmän oikeassa.
**
Ajattelen, että olisi hyvä oppia hyväksymään elämä sellaisena kuin se on. Kun olet onnellinen, vaali sitä hetkeä. Kun olet surullinen, vaali myös sitä hetkeä. Molemmat tunteet ovat elintärkeä osa sitä ainutlaatuista tarinaa, joka on sinun elämäsi.


Maailma on onneksi täynnä asioita, joista tulee hyvä ja ilokas mieli, vaikkei täyteläistä onnellisuutta tavoittelisikaan tai tavoittaisikaan. Niiden lisäksi tarvitaan sellaisia, joista ihmiselle tulee hyvä mieli itsestään.  Jotka saavat sinut tuntemaan, että olet tarpeeksi. Eikä vain tarpeeksi, vaan itse asiassa mahtava.

Huumorintajuiset ja fiksut lapseni, joista olen ylpeä aika hemmetin usein
Ystävät, huumori ja välillä syvälliset keskustelut. Se, että joku pitää mielipidettäni tärkeänä ja fiksuna ja toisaalta että joku tykkää mun huonosta läpästä.
Koiruudet, jotka antavat mulle rakkautta joka päivä ja saavat mut tuntemaan tärkeäksi ja tarvituksi.
Työpaikka ja työ, josta aidosti nautin, eikä haittaa vaikka kyseessä on vuorotteluvapaan sijaisuus
Ystävät ja perhe, kun me nauramme samalle asialle yhtä aikaa. Vaikeat ajat eivät ole tappaneet kaikkea sitä kuplivaa, mitä mussa on (vaikka välillä piilossa).
Hyvät kirjat, jotka tuottavat orastavan lampun pääni päällä.
Elokuvat ja kulttuurielämykset silloin kun oikeasti antaudun niille.
Syksyn väriloisto ja toisaalta myös rankkasateet, jolloin voi kääriytyä sohvalle, olla vaan ja möllötellä

Että näin. Tälläistä tänään ja huomenna ehkä jotain ihan muuta.
Muistakaa, että olette mahtavia juuri tänään.



6 comments

  1. Onnellisuus tosiaan koostuu niin monesta asiasta, että jos edes niistä päälle puolet on ok, niin minä olen onnellinen :)
    Haleja loppuviikkoosi syvällinen Taru <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla sama, en tosiaan haikaile kuuta taivaalta, onnellisuuteen liittyy musta se oivallus, että asia on nyt OK. Se mitä mulla on just nyt, on paljon. Halit Outi <3!

      Poista
  2. Minä taas olen kyynisempi monessa asiassa. Moni saavutus vaatii todella paljon työtä ja määrätietoisuutta. Minullakin on ystäviä, joiden puolesta olen vilpittömästi onnellinen. Rakas ystäväni oli rakentanut itsensä ruohonjuuritasolta ylös urassaan upeasti, ja nyt hänellä on myös pitkään kaipaamansa rakas perhe: ihana mies ja suloinen poika. Se on vain yksi esimerkki. Heitä on monta. Mutta on myös monta heitäkin, joiden elämä ei mennyt järjestykseen, vaikka he tekivät kaikkensa siihen. On ystäviä, joiden elämät päätyivät traagisesti, koska he eivät löytäneet tietä ulos ja pudotus oli vaan aivan liian jyrkkä. En haluaa unohtaa heitäkään, koska vaikka olen surullinen heidän puolesta, meillä oli monia iloisia ja onnellisia hetkejä yhdessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, kiitos ajatuksia herättävästä kommentista, sai mut todella pohtimaan
      Erityisesti jäin miettimään tätä:
      "Mutta on myös monta heitäkin, joiden elämä ei mennyt järjestykseen, vaikka he tekivät kaikkensa siihen. " On totta, että elämä EI ole reilua, kaikella (ikävällä) ei aina todellakaan ole tarkoitusta. Niin paljon kurjaa ja pahaa tapahtuu elämässä, myös omassa lähipiirissä, ja itsekin olen käynyt läpi aika paljon.

      Kuitenkin haluan uskoa elämässä, että kaikki aina järjestyy....lopulta. Asiat suttaantuu, ongelmat selviää. Kaikki kääntyy aina lopulta parhain päin vaikka ei ehkä niin kuin toivoit.
      On se sitten fatalismia tai silkkaa typeryyttä, mutta mulle se on ainoa tapa elää.…

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!