Ihana viikko mökillä

Kerrankin olen ollut mökillä, niin että kelit ovat olleet kohdillaan! Aurinko on paistanut lähes joka päivä, sateet ovat olleet suurimmaksi osaksi kuuroja ja järvivesi on niin lämmintä, että aamu-uinnitkin ovat silkkaa nautintoa!

Vitsit, että tykkään tänä vuonna elokuusta! Se on ainakin vielä ollut lempeän kesäinen, illat toki hämärämmät, mutta ei vielä ollenkaan enteilyä syksystä. Tai sitten olen osannut katsoa elokuuta oikealla silmällä. 

Saavuin mökille päänsärkyisenä, hartiat korvissa ja taas kerran lannistuneena kaikista työhylyistä, mutta täällä olen taas pikku hiljaa löytänyt itseäni uudestaan. En edelleenkään tiedä milloin se työpaikka löytyy, mielenpäällä on stressiä, mutta tällä hetkellä ajatukseni ovat taas kääntyneet positiivisemman puolelle. Kyllä asiat järjestyy, elämä kantaa tavalla tai toisella. Toki stressaan toimeentulosta, mutta nyt on näin ja jossain vaiheessa toisin.  Kelpaan tänään itselleni, haluan olla itseni paras kaveri. 

Olen ollut laiska ja ahkera, lukenut ja uinut, pessyt mökin ikkunat ja leikannut nurmikon. Vielä terassin 2 m korkeat puskat (Rusopajuangervo) pitäisi leikata. Vähän olen keräillyt marjoja (vadelmia ja puolukoita), mutta vain omiksi tarpeiksi. 

Olen kunnostautunut liikkumisessa. Kävellyt metsässä Kongon kanssa, venytellyt ja jumppaillut terassilla jumppamatolla ja nostellut vähän puntteja. Löytänyt omat vatsalihakseni. Se kaikki, vaikka en siis ole tehnyt mitään paljon tai isosti, tuntuu heti hyvänä olona kehossa (ja mielessä). Päänsäryt ja hartiakivut jäivät kaiketi järveen. Tätä lisää, vähän voi olla paljon!    

Kävin myös ihanassa vintage myymälässä Suomen Kasarmin Aarteet (Hämeenlinnassa). Niin symppis paikka, josta olisin voinut tuoda kotiin vaikka ja mitä, jos kukkaro olisi kunnossa. Hinnat olivat kohtuulliset, esim vanha kirjoituspöytä n 70 e ja super kaunis punainen ryijy n 100 e. Olin kuitenkin fiksu, enkä ostanut mitään.  

Kun on mökillä metsän keskellä, kaikki kohtaamiset ihmisten kanssa ovat plussaa. Tuli niin hyvä mieli pienestä kohtaamisesta mökkikaupassa. Siinä kassajonossa oli mun edessä nuori n 10 v poika, jolta puuttui irtokarkkiostoksista 10 senttiä. Sanoin, että tietty maksan sen. Poika kiitteli monta kertaa.... ja mulle jäi iso ilo käteen koko loppupäiväksi.

Iloa uuteen viikkoon!