keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Rakastan Haruki Murakamin...

....tapaa käyttää sanoja.

“As time goes on, you'll understand. What lasts, lasts; what doesn't, doesn't. Time solves most things. And what time can't solve, you have to solve yourself.― Haruki Murakami


“Whatever it is you're seeking won't come in the form you're expecting.” 
― Haruki Murakami


“What happens when people open their hearts?"
"They get better.”

Haruki Murakami, Norwegian Wood  


“If you only read the books that everyone else is reading, you can only think what everyone else is thinking.”
Haruki Murakami, Norwegian Wood  


“Sometimes when I look at you, I feel I'm gazing at a distant star.
It's dazzling, but the light is from tens of thousands of years ago.
Maybe the star doesn't even exist any more. Yet sometimes that light seems more real to me than anything.”

Haruki Murakami, South of the Border, West of the Sun  




Kuvat Prahasta

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Tallinna - matka jatkuu

Seuraava aamu nousi superkauniina ja aurinkoisena. Unisena herkkupeppuna olin sopinut aamiaistreffit ihanan Katjan kanssa. Ilo olikin suuri, kun pääsimme aamiaiselle Grill it -ravintolaan monen 40+ aamuvirkun kanssa. Otin itselleni runsaasta - suorastaan ylitsepursuavasta - pöydästä munakasta, karjalanpiirakoita, ja leipää äijäaamiaisen nimeen- tarvitsen aamulla hiilareita ja hedelmiä! Mädit, kalat  ja sen tyyppiset muut herkut eivät mua puhuttele (siksi kuvaan muiden herkkuja). Yritin tehdä myös Mimosan (kuohari + appelsiinimehu) kanssamatkustajan tyyliin, mutta se kuohui yli. Jep. Sinne män. Ei aina voi onnistua.
Kanssamatkustajan kaunis annos


Laiva saapui Tallinnaan ja suurin osa meistä tapasi toisemme sovitulla kannella (kaikki eivät sinne osanneet, suuntavaisto/ajoitus on taitolaji varsinkin kun on lasissa 40+ ;). Suuntasimme heti termimaalista noustuamme mukulakiviseen ja tunnelmalliseen vanhaan kaupunkiin ja tutustuimme mm tallinnanlaisen kenkäsuunnittelijan Vivian Vaun ihaniin kenkiin. Paikka oli kenkäfriikin taivas, joten olin hyvin varovainen sen kanssa lähteekö homma lapasesta (ei onneksi lähtenyt..pisteet mulle).

Vivian Vau -kenkäkauppa syntyi n. 10 sitten. Upea virolaisnainen ei löytänyt itselleen naisellisia kenkiä, sillä hänen kengänkokonsa oli tavallista suurempi. Vivian väsyi käyttämään miesten kenkiä ja toteutti unelmansa kenkäkaupasta Tallinnan vanhassa kaupungissa. Kaikki kengät ovat Vivianin suunnittelemia ja italiassa/espanjassa laadukkaasti teetettyjä. Ja mikä parasta superkauniita ja lesti vaikutti mukavalta....tuonne suuntaan kun kesäalet alkavat :)



Kauneuden jälkeen pääsimme taiteen pariin- taide on kaikille avoin juttu: jotain hassua ja samalla salaista sopukkaa, jota kannattaa etsiä omista sielun kiemuroista. Olenkin ollut aikoinaan kovinkin innostunut taidenäyttelykävijä. Teemanäyttely Adamson Ericin museossa Pyykkipäivä esitteli Viron museokokoelmien upeita helmiä, ja hörökorvin kuuntelin asiantuntijan taulujen esittelyjä. Kaikki taulut kertoivat todellakin pyykin pesemisestä, ja sehän oli menneisyydessä hiukan pitempi, vaivalloisempi homma kuin tänään- ja usein naisten vastuulla. Hyvin mielenkiintoinen!

Näyttely on helposti lähestyttävä, kompaktin kokoinen ja  avoinna 28.5.2017 saakka.




Tämän jälkeen oli aika vaihteeksi herkutella, eihän viime kerrasta ollut kuin n 4 h.  Koska mukana oli Tallinna asiantuntijoita, söimme loistavassa  Rataskaevu 16 –nimisessä ravintolassa. Ravintola on yksi Tallinnan suosituimmista ravintoloista, mutta erittäin edullinen hintatasoltaan ja ruoka on todella SUPER hyvää. Pöytävaraus on lähes pakollinen, ravintola on hyvin pieni ja suosittu. Ravintola sijaitsee muuten yhdessä Tallinnan kummitustaloista! http://rataskaevu16.ee/fi/ 
Tuoretta leipää ei voita mikään

Palvelu oli erittäin ystävällistä ja asiantuntevaa
Tämän jälkeen porukan tiet erosivat hetkeksi, osa lähti seikkailemaan vanhaan kaupunkiin ja osa sisustuskauppaan. Minä valokuvailin iloissani vanhaa kaupunkia ja päädyin lopulta Virukeskukseen. Kaubamajassa oli "hullutpäivät" ja Zaran hinnat ovat kuitenkin hiukan alhaisemmat kuin Suomessa.
Zaran kauniin keltainen jakku, joka ei kotiutunut

Päiväkahvit nautimme koko porukalla yhdessä Virukeskuksessa, jonka jälkeen oli aika visiteerata ihana tallinnalainen käsityösiiderikauppa. Olipa mielenkiintoista maistella käsityösiidereitä maasta toiseen. Koska olin tässä vaiheessa jo epätoivoisen koirankaipuinen ihastuin erityisesti toimitusjohtajan Kairen koiraan, pidinkin sille seuraa mielelläni. Koirat ovat rakkaus.

Viron ensimmäinen ja ainoa käsityösiiderikauppa, järjestää mm maistiaisia. Osoite: Masina 20
Paikan toimitusjohtaja Kaire Jakobson.

https://www.facebook.com/siidrimaja
Siideri Majaan pääse keskustasta raitiovaunuilla 2,4. Pysäkki: Lubja



Ilta alkoi olla jo vanha joten kotimatka kutsui meitä Megastarin turvallisessa huomassa. Rauhaa, helppoutta ja pikkuluksusta rakastavia sekä työmatkalaisia & väsyjä 40+ tyyppejä hemmoteltiin keulassa sijaitsevalla, miellyttävällä Business Loungella. Oi onnea....tuoreita salaatteja, ihania kylmiä ja lämpimiä ruokia juomineen, myös alkoholeineen. Ja juustopöytineen. NIIN Täydellistä. Juu olin tuolloin super väsynyt, suorastaan toipunut kaikesta koetusta, nautitusta ja herkuttelusta, mutta toivon, että kirjoitukseni juuret pukkaavat esiin.

Sen verran Tallinnasta innostuin, että varasin uuden reissun kesäkuulle juuri Megastarilla. 
Tallink Megastar Loungen salaattipöytä oli ihana





Kiitos aivan upeasta matkaseurasta vielä ihanille 40+ blogisiskoille;
Heli-Hannele,Tiia,Sari,Katja, Minna,Tuula,Saara ja Tuula 💗
ja yhteistyötahoille Marika / TallinkSuomi, Malin/ Visit Tallinn


   


maanantai 24. huhtikuuta 2017

Weekly Report

Viikko meni tosiaankin sairastellessa, ihan plääh. Olo oli koko viikon vetämätön, infernoyskäinen ja nuhainen...ihan jo alkoi v-taa koko poteminen. Toisaalta katselin hyvällä omalla tunnolla Netflixiä, söin valmisruokia, valkosipulia ja raastettua inkivääriä, löllöilin ja keräsin voimia, joten olihan jotain hyvääkin.

Kovasti ihmettelin näitä Suomen sään vaihteluita. Aivan uskomatonta!! Esim launtaina taivaalta tuli lunta, räntää ja rakeita. Eikö tämä koskaan lopu? Milloin kevät alkaa vai alkaako ollenkaan, hyppäämmekö suoraan kesään? 

Yritin kuitenkin tehdä suhteellisen normeja kävelylenkkejä koiruuden kanssa, vaikka keuhkot huusivat hoosiannaa.  Muutaman kerran vaeltelimme rauhassa pitkin metsiä ja välillä kohtasimme oravia tai jänösiä jolloin jännitys huipentui. Kovin koiruutta harmitti kun oravat kipittivät puuhun ja saalis jäi ulottumattomiin. 

Kotona nostin hieman pikkurilliä pihan suhteen, haravoin sitä ja yritin muutenkin nostattaa sen profiilia. Ostin myös markettoja ja toivoin, että ne selviävät yöpakkasista, hengissä vielä ovat.

VIIKON LÖYTÖ: Lindex alelöytö/vappumekko...juuri se sydänmekko, jota katselin jo täällä, kun olin pettynyt deittailuun.


VIIKON SARJA: Vain Elämää- joka täysin puun takaa yllätti. Kun aikoinaan kuulin, keitä sarjan uusimpaan tuotantokauteen oli valittu, ajattelin, että hohhoijaa. Lista oli huolestuttava...Petra who? Nikke who? Ja Olli...eipä hänkään nostanut minkäänlaisia väreitä. 

Mutta ensimmäiset jaksot olivatkin poikkeuksellisen kivoja. Olli yllätti avoimuudellaan, Nikke Ankara (jolla oli eniten todisteltavaa koska monelle sarjan katsojalle vielä vieras) paljaudellaan ja taidoillaan. Ja sitten ex-tiktak Petra....kuinka avoin ja vilpitön hänkin on (omissa jaksoissaan)! Kyllä minä tykkäsin, vaikka luulin etten tykkäisi.

Nikke Ankaran Kyyneleet -kappale  2. jaksossa on HUIKEA. (Näkyy Ruutuplussassa.) 

VIIKON WAPPURELE: Konttilöytö 2 eur, joka varmasti iloistuttaa mua JA monia muitakin vappuna. Mikä iloisinta, koiruus rakastui hattuun aivan hurjasti, ja olisi halunnut pureksia sitä löpsäkämmäksi hattulaksi.
Kauhean ihana vai ihanan kauhea vappuhattu

VIIKON RUOKA: Blogimaailmassa on jo pitkään revitelty ylikypsällä possulla, pulled porkilla, mutta nyt tuli ensi kertaa kokeiltua nyhtölohta. Ihan super helppo Santa Marian resepti ja hyvää oli.



VIIKON AJATUS: 
”Everything is possible, if you've got enough nerve.” - J.K. Rowling

Toivon teille rakkaudellista ja kaunista viikkoa!

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Harvoin otan kantaa

....mutta nyt otan. Joutsenlaulu on mielestäni ihan mahtava (lähes pyhä) klassikkokappale, sillä on sanomaa, se tuntuu selkäpiissä saakka ja sillä on mahtava tulkitsija. 

Olen musiikin (& hyvin monen asian) suvereeni epäammattilainen, fiilispohjainen tallaaja mutta sen tiedän mikä (musiikki) koskettaa ja mikä ei. Nouseeko iho kananlihalle, tuntuuko biisi selkäpiissä, tuleeko wau-fiilis?? Ja kyllä kaikki on tietysti subjektiivista.

Sen voin sanoa, että tämä uusi Vain elämää-versio ei koskettanut ollenkaan...ei niin yhtään vaikka yritin varsinkin koska (kivat rahakkaat) klikkiotsikot (ja laskelmoidut tuotantoyhtiöt)  huijasivat kuuntelemaan "koskettavaa" versiota, varsinkin kun yritin olla myötätuntoinen (huippukappale, kokematon laulaja...annan sille mehdollisuuden jne), mutta.....EI.

On versioita ja on versioita, ja joitain versioita ei kannata edes yrittää puolivaloilla.

Näin olkoon.

Parasta juuri nyt


Nää on kauheen kivoja ja laadukkaita nämä itselaukaisijalla otetut asukuvat :P


- ulkoilu metsässä tai meren rannassa. Eilen kävimme naapurin kanssa Kallvikissa pitkällä kävelylenkillä. Tuuli ihan kauheasti, aallot olivat korkeita ja meri kuohui, kyllä nautittiin ja niin nauttivat koiratkin. Luonnossa on jotain hyvin voimaannuttavaa.

- ohuempi villakangastakki, jonka otin käyttöön kevään kunniaksi....yhdeksi päiväksi. Ehkä käytän takkia Vappuna, jolloin on kuulemma 22 astetta...jolloin se on oletettavasti liian kuuma. Suomen (kevät)sää, se pitää ihmisen huumorintajun ojennuksessa!!

- Kirka- musikaali Peacockissa, Linnanmäellä. Yllättävän hauska(kin), Kalle Lindrothin ääni oli hyvin kirkamainen ja olivathan ne Kirkan klassikkohitit esim Hetki Lyö, Surun pyyhit silmistäni ihanaa kuultavaa. Kiitos K! (Mutta missä oli ”Silta yli synkän virran”, jonka Kirka lauloi värisyttävästi levylle 1970-luvun alussa?? Se on edelleen yksi lempparikappaleitani.)

- Girls, jonka viimeinen jakso näytettiin HBO:lla maanantaina. Vaikka viimeinen tuotantokausi oli tylsin kaikista, ja Hannah pysyi loppuun asti sietämättömänä ja itsekkäänä eli mikään kasvutarina Girls ei ollut, tulen ikävöimään "tyttöjä" ja erityisesti Lena Dunhamia. Toisaalta uskon, että hänestä saamme vielä kuulla.

- Santa Maria Pulled Salmon Wraps-mausteet, jotka sain testaukseen. Nyt on illan herkkuruoka tiedossa !


Mainioita viikonloppua murut!


torstai 20. huhtikuuta 2017

Kierrätyskeskustaulu vastaan Mona Lisa, 1-0

Löysin kierrätyskeskuksesta taulun, joka maksoi 3 eur. Niin ihana, kaunis taulu ja juuri minua puhutteleva. Mitäköhän Jouko Evesti on ajatellut maalatessaan taulua vuonna 1986?  En tiedä, mutta varmasti jotakin kaunista, koska jokin tässä maalauksessa koskettaa juuri minun sielunmaisemaani.

Maalaus (ilman kehyksiä) on kuin kesä, joka olisi tullut käymään täällä kotona: on valoa,  väriä ja hyvä energiaa.

Tämä maalaus kuuluu tänne meille, niin kuin minäkin.

Kyllä koirakin tunnistaa hyvän taulun

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Tee jotain hassua

Milloin teit viimeksi jotain hullua, yllättävää tai hassua? Toivottavasti tällä tai ainakin viime viikolla. 

Mikään ei pidä ihmistä enemmän elossa kuin randomhassuttelu ja hupsuttelu, siinä minä olen hyvä (ja monessa sitten vastapainoksi keskinkertainen). 

Itse saan parahultaisesti vastata omaan kysymykseeni: edellisenä sunnuntaina Prahassa.

Tuolloin pelasimme pullon pyöritystä yhden tanskalaisen ja neljän norjalaisen (miehen) kanssa prahalaisessa baarissa. 

Eihän meidän edes pitänyt mennä ko paikkaan, meillä oli siskon kanssa riitaa ruokapaikasta, minä tuittuilin pikkumyynä ja sisko murjotti - onhan siskoilla suurempi valvollisuus kestää oikuttelua ja hölmöilyä kuin kellään muulla. Osaksi äiti myös toimi rauhan lähettinä ja onnistui missiossaan. Siskon ehdottamaan paikkaan sitten mentiin ja onneksi mentiin. Paikka oli super sympaattinen, hiukan rokahtava, rento. Jossain vaiheessa iltaa ravintolasta menivät sähköt ja istuimme pimeässä ravintolassa n 30 muun asiakkaan kanssa. Kynttilät loistivat ja tunnelma oli pimeydestä huolimatta valoisa. Myöhemmin äitimme lähti hotellille ja meidän piti siskon kanssa ottaa "vielä klassiset yhdet".

Kas kummaa viereiseen pöytään istuin ensin yksi tanskalainen ja sitten neljä norjalaista, ja yhtäkkiä pelataankin pullonpyöritystä pohjoismaisin värityksin.

Kysymykset soljuivat laidasta laitaan: mikä on lempiruokasi, oletko ollut koskaan, todella -hullun lailla- rakastunut? Onko sinulla rikosrekisteriä? Mikä on SKAMin paras tuotantokausi? Kuinka monen ihmisen kanssa harrastit seksiä viime vuonna?

Voin vain sanoa, että oli hullun hauskaa pelata ko. peliä täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Välillä naurettiin  holtittomasti ja kun täysin tuntemattomat ihmiset nauravan samalle asialle, se saa värit näyttämään täydemmiltä, ääriviivat selkeiltä ja ihmiset kauniilta. 

Muutaman tunnin pelaamisen jälkeen tanskalainen ja kaksi suomalaista naista lähtevät nukkumaan ja neljä norjalaista jatkavat iltaa paikallisessa yökerhossa. Muutama halaus, hyvän elämän toivotus ja puff, ilta on historiaa.

The norjalaisia


Kyllä kannatti, se viime sunnuntai. 

Hupsuttelevaa päivää!

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Weekly Report

Pääsiäinen - oli aluksi vallan mukava ja rento sukulaissyömisineen, mutta sitten tapahtui (totaali)pysähtyminen, jota olin toivonut mutta en todellakaan niin dramaattisessa muodossa. Launtaina olo alkoi olla aivan karsea  ja su-ma meni kokonaan vaakatasossa. En syönyt lammasta enkä pashaa. En käynyt kirkossa, vaikka olin ajatellut. En jaksanut tehdä ruokaa, vaan söin jalostajan (!) hernekeittoa - helpoin ruoka, jonka kaapistani keksin. Nukuin nukuin ja nukuin. Katsoin Netflixiä ja nukuin lisää. Koiralenkille raahauduin tietenkin, yhden kerran siunattu esikoinen tuli lenkittämään koiraa. Että näin. Lepo jatkuu vielä tänäänkin mutta onneksi olo edes astetta parempi, eikä kuumetta enää ole - jei!
 
VIIKON ASU: Uusi Zara mekko, joka on ihanan epäkäytännöllisen värinen ja jossa leijailen koko kesän.


VIIKON SARJA: No tietenkin SKAM, jonka viimeinen tuotantokausi alkoi lauantaina. Ensimmäinen jakso oli taattua laatua, tykkäsin ihan kauheasti. Mutta missä William?? Tule heti takaisin Lontoosta!!

VIIKON KIRJA:  Sami YaffaTie Taipuu -omaelämänkerta, jossa rock-tähti kertaa elämänsä värikkäitä vaiheita. Värikkäitä vaiheita päihteineen heroiinista lähtien todellakin riittää niin kauan, kunnes Yaffan bändikaveri Razzle kuolee traagisessa onnettomuudessa ja miehestä itsestä tulee isä. Kirja on kirjoitettu kokonaan Yaffan omalla äänellä. Tommi Liimatta on toiminnut johdantoa lukuun ottamatta ainoastaan ylöskirjaajana. Teksti on puhekielistä ja Yaffan ulkomailla vietetyt vuodet huomaa englannin ja suomen kielen sekoittumisesta - juuri se on jollain hassulla tavalla kirjan rikkaus, kirjassa kuuluu Sami Yaffan ääni, josta välittyy hänen ennakkoluuloton ja seikkailunhaluinen elämänasenteensa. Värikäs rönsyilevä kirja, ajankuva, ei mikään timantti, mutta lukemisen arvoinen.

VIIKON  KAPPALE:

VIIKON HIMOTUS: Hopeiset  espadrillokset


VIIKON AJATUS: ”Elämän pitää mielenkiintoisena se, ettei tiedä mitä kulman takaa löytyy”, Sami Yaffa

Miksi oi miksi minä en saa pääsiäisherkkuja??


Mussu
 

Kelatkaa, vappuun on enää 2 viikkoa!! Upeaa viikkoa!

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Upea naisenergiareissu Tallinnaan

Muutama sana vielä viime viikkoisesta Tallinnan-matkasta ihanien 40+ naisten kanssa.

Koska kotoa ulos poistuminen on minulle nykyään harvinaisempaa herkkua (dramaattinen kuin olen), ihmisten ilmoilla olo ja uusiin hersyviin ihmisiin tutustuminen tuntui erityisihanalta - ja olinkin risteilyltä kotiin tullessani henkisesti uudestisyntynyt ja virkistynyt. Tuntui, että olin todellakin käynyt toisenlaisessa maailmassa - saanut irtioton paikassa, jossa oli iloista, hersyvää ja kuplivaa.  Ja elämänjanoni tuntui vain lisääntyneen.

Laivamatkamme Silja Europalla alkuun pääsimme viemään matkatavarat Delux-hytteihimme-  tapahtuma, joka aiheutti minulle pelkkiä huokauksia ja ihastelun äännähdyksiä. Hytti oli super tilava (ja juuri uusittu) ja mikä parasta sisälsi ikkunan edessä olleen pehmeän sohvan. Myöhemmin minun piti(kin) ihan vain ihastella ikkunasta merimaisemaa ja hyristä tyytyväisyyttä. Kyllä meri ja maailma on kaunis ja kaikki on tosi tosi tosi ok ok ok, vaikka moni asian on kesken!

Silja Europahan kuuluu pidetyimpiin risteilylaivoihin Suomessa. Turkulaisille (kuulemma) laiva on erityisen rakas, koska laiva liikennöi Turun ja Tukholman väliä vuosina 1995-2013. Värikkään historian elänyt Silja Europa on ehtinyt seilata jopa Australiaan ja takaisin, kun se vuokrattiin sinne asuntolaivaksi syksystä 2014 talveen 2015 asti. Nyt kuitenkin me helsinkiläiset (ja tietenkin muutkin) saamme nauttia kauniista ja uudistetusta laivasta, josta tuli suosikkini heti ensihetkestä lähtien. 

Törkeän ihana arvontayllätys odotti minua melkein heti tervetuliaiskuohuvien ja alkupalojen jälkeen eli minulle selvisi, että pääsen 30 min niskahartiahierontaan. Oi onnea, hieroja Marleen hieroi niin hyvin että leijuin koko hieronnan ajan 7. taivaassa ja melkein nukahdin. Ehdottomasti yksi elämäni parhaista hieronnoista, enkä nyt yhtään narraa. Lämpimät suositteluni. Hintaa ko. hieronnalla oli muistaakseni 22 eur. 
Nelkyt plus ihanuudet starttaamassa risteilyä


Herkullisia alkupaloja mm siika tartar

Suloinen taitava Marleen 

Onnellinen keski-ikäinen köllöttäja tähyilee merta

Viihtyisän rento Tavollata

Vitello Tonnatot ja innokas bloggaajakollega

Sisäfilettä  karamellisoidulla purjolla - annos taivaasta.

Kamujen jälkkärit - niin hyvän makuisia

Jälkkäri-ihanuus

Tovin saimme levähtää ja esim. käydä ostoksilla, minä ihailin merimaisemaan omassa hytissä, jonka jälkeen piipahdin kannella ihailemassa upeaa merimaisemaa yhdessä hersyvien Saaran lautasella ja CasaMimin kanssa. Saara otti minusta myös hauskan kuvan, jossa YRITIN näyttää eteerisesti taivaan rantaa ihailevalta kaunokaiselta mutta jossa valitettavasti näytin suoraan Temptation island -sarjasta karanneelta tornadolta. ;D
 
No kun vähän tuuli...

Ilta jatkui Tavolata - ravintolassa, jonka nyt kuulutan olevan lempiravintolani koko maailmassa. Ravintola oli jotenkin super sympaattisen viihtyisä punaise tuoleineen ja rentoine tunnelmineen, mullehan pönötys on kovin vieras asia, sitä en vain osaa. Alkuruuaksi söin maukasta Vitello Tonnattoa (ensi kertaa koskaan!!), jonka kanssa tarjoiltiin  tuoretta leipää ja ravintolassa myytävää jumalaisen makuista oliiviöljyä- niin herkullista. Pääruuaksi söin täydellistä medium plus sisäfilettä, karamellisoidun purjon ja kermaperunoitten kanssa -  ihan järjettömän upea makuelämys, valehtelematta luultavasti paras koskaan syömäni makuyhdistelmä.  

Kaiken tämän hardcore syömisen jälkeen lähdimme vielä "yhdelle" viereiseen pubiin, jonka jälkeen klo 23 oli aivan pakko lähteä uinumaan pehmeään sänkyyn. Ihan hyvin sinkkunaiselle (jonka jalka ajoittain vipattaa), koska seuraavana päivänä tarvittiin voimia!

...jatkoa seuraa... 
 
Kiitos iloiselle matkaseuralle ikimuistoisesta seurasta ja ISO kiitos Tallink, Silja Europa ja Marika Nöjd, kun huolehdit meistä ja tarjosit upean risteilyn.

Kiitos myös meidän 40+ naisten "äitiliinille" ihanalle Helille.

 

Rakastan Haruki Murakamin...

....tapaa käyttää sanoja. “As time goes on, you'll understand. What lasts, lasts; what doesn't, doesn't. Time solves most thi...