Viikkoraportti

maanantai 28. syyskuuta 2020

 Viime viikolla

- innostuin taas kodin sisustuksesta. Seuraavana projektina on laittaa poikien huoneet uuteen uskoon, esim kuopuksen huoneen täysin turha kerrossänky lähtee nyt myyntiin. 

- kävin vihdoin ja viimein kampaajalla, 3 cm lähti latvoista ja tuntui, että nuorruin n 10 vuotta samalla. Raitojen laittaminen (itse, olen Schwarzkopfin Blonde tyttöjä) olikin sitten ihan oma mielenkiintoinen tarinansa, siitä lisää myöhemmin....

- tapasin n 2 vuoden tauon jälkeen ex työkaveria Itiksessä, ja heti tuli sellainen kodikas olo, ihan kuin olisimme olleet  ex-työpaikan kahvihuoneessa kuin entis aikaan.  Peukku myös Itiksen Naughty Burgerin lounaalle, johon kuuluu salaattipöytä ja keitto. 

- aloitin taas itseruskettavan voiteen käytön, koska kasvot olivat lähes kalman väriset. Päivettyneet kasvot, mikä sen paree!? 

- katsoin Sopusointuja blogin Maaretin ja Raili Hulkkosen meikkitutorialin, lämmin suositus (löytyy By Railin FB sivulta). Sain paljon vinkkejä hehkuvan meikin tekoon, esim sen ettei puuteria tarvitse laittaa ollenkaan. Ja hei By Railin meikit ovat tehty Suomessa, nyt jos koskaan kannattaa suosia suomalaista.  

- sain vihdoin Pinkin aamukahville kotiini. Kahvia, croisantteja, inspiroivaa keskustelua, naisenergiaa!  Vaikka viime kerrasta on liian pitkä aika, saimme heti hyvän meiningin päälle;  vaihdoimme mielipiteitä, kuuntelin erilaisia elämäntarinoita ja peilasin itseäni niihin.   

- poikien kanssa on välillä ollut hyvin mielenkiintoista, jotenkin pienten miehien persoona ottaa nyt ja kehittyy niin kovalla tahdilla etta niin itse kaveritkin kuin perhekin on aika kovilla. Yhtenä hetkenä kaikki hyvin ja toisena kauheata draamaa. Tällä viikolla täysin yllättäen  pojat olivat mussukoita, ja  kaikenlainen "kädenvääntö" jäi minimiin. Sain myös hyvä äiti pisteitä kokkaustaidoistani. 

- suretti iltapäivälehtien lööpit koulukiusaamisesta. Kiusaaminen on aina väärin ja särkee sydäntä, että pienet lapset joutuvat siitä kärsimään. Miksi se muuten on niin, että jos työpaikalla kiusataan, (parhaassa tapauksessa) kiusaaja saa lähteä. Ja kun koulussa kiusataan, kiusattu saa lähteä?

- ilahduin eronneen bloggaajan avoimuudesta, eron hinnasta harvoin puhutaan ääneen (klik)

VIIKON VAATEINSPIS: Keltainen ja leopardi ne yhteen soppii!! Ja hei miksi tämä neule on AINOA keltainen yläosa vaatekaapissani? Keltainen väri on ihana ja piristävä. Ehdottomasti lisää keltaista elämään.  


The Lucky Bastardin salaattipöytä - olen laiska tekemään saldeja joten tämä oli super jees

Ou mai gaad, kaupoissa oli jo joulukalenterit ja suklaaläjät!!!





VIIKON KIRJA: Kari Hotakaisen Tarina (2020).   "Tarina" on kertomus Suomen maaseudun pakkotyhjentämisestä. Kaikki ihmiset siirretään asumaan Kaupunkiin. Maaseutu, isolla kirjaimella, autioituu ja siitä muodostuu Kaupunkilaisten Virkistysalue,  jossa varakkaat  ihmiset saavat ostaa jännitystä elämäänsä eksymällä ohjatusti.  Kuullostaako tutulta? No niin minustakin, tätä kaikkea tapahtuu ihan oikeasti.

Tarina on parkaisu kaupungistumisen megatrendiä ja keskittymistä vastaan ja samalla taattua Hotakaista, semmoista sanataidetta ja hyvää tarinan kuljetusta, että sen lukeminen on nautinto. Plussaa kirjan ajankohtaisesta aiheesta. Kirjan takakannesta:

"Tilanne on tämä: Maaseutu on muutettu Virkistysalueeksi, kaikki asuvat Kaupungissa. Ammatit ja työnkuvat ovat muuttuneet tai kadonneet kokonaan, kukaan ei löydä paikkaansa, asiat ovat karanneet käsistä, Päättäjät ovat pulassa.

Kun kaikille ei riitä asuntoja, alkaa raaka pudotuspeli. Asunnon saavat parhaiden tarinoiden kertojat, muut joutuvat Parakkiin tai tyhjiin Kauppakeskuksiin rakennettuihin väliaikaistiloihin.

Kuka osaa kertoa vetävimmän tarinan ja esittää elämänsä kiinnostavana, kuka uupuu mahdottoman tehtävän edessä?" 

Lämmin suositus! Jos muuten et ole lukenut Hotakaisen kirjaa Ihmisen osa, lue heti, se on ihan hemmetin hyvä.

** kirja on pr näyte**

VIIKON KAPPALE: Hyväntuulen kappale, joka saa jalan töpsöttämään. (klik

VIIKON AJATUS: 


Mukavaa syyskuun vikaa viikkoa, kevyttä mieltä ja elämän kauneutta sinne!  

Siis torstaina on LOKAkuu, voi mahotonta miten se aika vierii!


Parasta juuri nyt

perjantai 25. syyskuuta 2020

 - KAALI, se on nyt superhalpaa - 0,99 e per kilo. Katsoin tällä viikolla Hanna Gulllichenin haastiksen YLE Aamussa ja hän toitotti siinä kaalin ilosanomaa. Siitä inspiroituneena tein kanakasviswokkia pojille piilottaen ovelana kettuna siihen puolikkaan kaalin suikaloituna. Hah ne söivät kaiken hymyissä suin (noh ehkä hiukan liioittelen) ja pyysivät, että teen samaa huomenna!! Sitä "huijauksen" iloa! Resepti:

300-400 g broilerin fileetä

2 porkkanaa, 1 sipuli, 1 paprika,  2 valkosipulin kynttä,  chiliä maun mukaan, pieni puolikas valkokaali, pieni pala inkivääriä

öljyä paistamiseen, 0.5 dl -3/4 dl soijakastiketta, cayannepippuria, loraus hunajaa

- se kun ehtii nähdä ystäviä päiväsaikaan, se on ihan luksusta vaikka toki työttömyydellä on kääntöpuolensa.  Viikolla näin mm. ystiksen Hakaniemessä, ja oikein imin itseeni Kallion rentoa omaleimaista tunnelmaa ja piipahdin ensimmäistä kertaa Hakaniemen hallissa - mikä ihana viihtyisä paikka! Myös Torrefazionelle iso peukku, söimme kana-ceasar saldet. "Turvatoimetkin" olivat hyvin hoidettu, käsidesiä pystyi lotraamaan ja turvavälit oli otettu huomioon.   

Kun ystis on tyylilyyli

- onko sinulla lurppaluomet? Mulla alkaa jo olla, varsinkin aamuisin ne lurppaa. Täältä parhaat vinkit meikkiin. (klik) Tykkään muutenkin Miia Johansonin vinkeistä, koska hän vinkkaa aina myös edullisia vaihtoehtoja. 

- uusimmassa Anna-lehdessä oli inspiroiva juttu Suvi Bowellanin  uudesta Voimakirja Ylikilteille - kirjasta. Kolahti kunnolla, koska vaikka en ehkä ole ylikiltti, kärsin edelleen ajoittain kiltin tytön syndroomasta. Esim. olen erittäin hyvä syyllistämään itseäni jos minua kohtaan ollaan epäystävällisiä. Aivoissani alkaa soida " mitä MINÄ tein" - kasetti, vaikka epäystävällisyys olisi lähtenyt esim toisen huonosta päivästä...tarinaa voisin jatkaa loputtomiin. Joka tapauksessa kirjaston varaukseen meni tämä kirja ehdottomasti, olen sijalla 257. Raporttia seuraa kun olen lukenut kirjan.



Valoisia sävyjä viikkikseen!

Kiltteydestä kirjoittanut Suvi on perehtynyt ylikiltteyden muotoihin 


     

Aikuinen nainen: näin saat ihosi hehkumaan

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

** Tuotteet saatu testiin **

Sain ilokseni testiin legandaarisen ja  suuresti ihailemani Raili Hulkkosen luoman suomalaisen By Raili- sarjan uutuustuotteita. Mielestäni Raili on aina ollut itseensä uskomisen tärkeyden ja naisen omien parhaiden piirteiden esiintuomisen väsymätön matkasaarnaaja Suomessa. Railin unelma oli tämän oman sarjan luomisessa selkeä:

"Unelmieni täyttymys on ollut luoda meille aikuisille oma, laadukas meikkisarja, joka korostaa ihomme tervettä hehkua. Haluan tuoda sinulle yksinkertaisen mutta tehokkaan tuotesarjan, jonka avulla luot lumoavan meikin – ei vain juhliin, vaan vuoden jokaisena päivänä! " (klik)

Ilokseni voin todeta, että Raili on todellakin unelmassaan onnistunut. Raili on tehnyt juuri niitä avaintuotteita, jotka tietää meille aikuisille tärkeimmiksi ja toimivimmiksi. 

Meikin a ja o on tietenkin kosteutettu hyvin hoidettu iho  - senhän me kaikki tiedämme!  Samaa korostaa Railikin: meikissä kaikkein tärkeintä on hehkuva iho.  Ihon tervettä hehkua tulisi korostaa eikä piilottaa paksujen pakkelikerrosten alle - puhumattakaan siitä, miten paksu meikkikerros vanhentaa. By Raili -tuotesarjan punaisena lankana toimiikin ihon terve hehku, joka saadaan esiin aikuiselle naiselle sopivilla ihonhoito- ja meikkituotteilla. 

Testiin saatu Pro Glow Beauty Serum on ihoa rakentava seerumi, joka palauttaa ihon heleyden. Seerumi sisältää kiinteyttäviä aminohappoja ja peptidejä, kirkastavia vitamineja sekä kosteuttavaa ja täyteläistävää hyaluronihappoa. Olen käyttänyt sitä kosteusvoiteen alla silloin kun iho tarvitsee extra kosteutusta ja ollut super tyytyväinen.





Pro Glow Primer -pohjustustuote (29 e) on kuluttajien ja kauneustoimittajien ylistämä sarjan tähtituote. Tuote on väritön ja silkkimäinen ja se silottaa ihon pintaa varmistaen samalla meikin pitkäkestoisuuden.  Pohjustajassa on hyvin kevyt, geelimäinen koostumus, se kuivuu samantien eikä tunnu ylimääräiseltä kosteusvoiteen ja meikkivoiteen välissä. Joissakin käyttämissäni Primereissa iho on jäänyt käytön jälkeen vahamaiseksi, tässä ei ollenkaan. Pro Glo Primer on myös korjaa ihon sävyä ja nimensä mukaisesti tuo hentoa hehkua. Primer on myös kosteuttava, mikä ainakin itselleni on tärkeää etenkin näin vuodenaikojen vaihtuessa. Todella hyvä hintalaatu-suhde!

By Raili Pro Glow Perfecting Foundation meikkivoide 30 ml (42 e) suorastaan liukuu iholle ja imeytyy hyvin jättäen kauniin pinnan. Sävyjä on neljä, joista itse valitsin sävyn 3. Sävy on lämmin persikkainen ja samalla se on myös sarjan suosituin. Sävy on itselleni aivan täykky, ja peittää mainiosti oman ihoni virheet eli maksaläikät ja punaiset kohdat täydellisesti.  Primerin kanssa käytettynä se ei jää kiinni juonteisiin ja imeytyy myös  pintakuivalle ja 40+ iholle. Tätä meikkivoidetta voi kerrostaa hyvin, eli se ei rullaudu, vaan kerroksia lisäämällä peittävyyttä saa lisättyä tarpeellisiin paikkoihin ilman ongelmaa. Plussaa: meikkivoide sisältää aurinkosuojan!



Summa summarum: tuotteet ovat mielestäni loistavia - ehdottomia suosikkejani olivat Glow Primer ja meikkivoide - yhdessä ne ovat aivan lyömätön yhdistelmä, Näistä tuli kertaheitolla suosikkejani, ja mikä parasta iho näyttää oikeasti freesiltä, hehkuvalta ja napakammalta.  

Valoisaa syyspäivää!



Viikkoraportti

maanantai 21. syyskuuta 2020

Viime viikolla:

- kirppis kutsui taas Hämeenlinnassa, ja kävin lisäämässä kirppispöytään lisää roinaa. Vinkkinä muille, kaupaksi menevät lasten vaatteet, astiat (Iittala, Pentik), kodin tekstiilit.  

- Kongo palasi kosioretkeltään Pohjanmaalta, ja ilo oli erityisesti Bogilla suuri. Se oli kuin orpo piru ilman isäänsä, mutta toisaalta myös reipastui hurjasti ollessaan mökillä ainoa koira. Ensimmäinen päivä meni mun vieressä kököttäessaä, mutta päivä päivältä rohkeus kasvoi, ja lopulta se ukalsi lähteä nuuskimaan mökin ympäristöä. Hurraa!

- multa aina kysytään miten uskallan olla mökillä yksin. Miksi en? Olen viettänyt kaikki lapsuuteni kesät mökillä ja se on mulle rakas, maadoittava ja turvallinen paikka. Mitäkö mökillä teen? Pitkiä koiralenkkejä, luen kirjoja, olen vain, nautin luonnon rauhasta, teen mökkijuttuja = saunan lämmitys, veden kanto, tiskaus jne, saunon ja uin. Eikä yksin nukkuminen pelota yhtään, onhan mulla koirat seurana.   

-  pitää takoa kun rauta on kuuma, ja aloin suunnitella seuraavaa kirppiskeikkaa jollekin PK seudun itsepalvelukirppikselle. Hyviä ideoita otetaan vastaan, Hertsikassa on kuulemma 8aisti, joka on hyvä. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan!

- surin sitä, että mun alan työpaikkoja on avoinna todella vähän, ihan 1-3 kpl korkeintaan. 

- ruokapolitiikka oli poikien tullessa kotiin melko monipuolinen. Jauhelihakastike & spagetti, timjamilohi Jamie Oliverin ohjeella & riisiä sekä kananuudelikeitto. Tein myös pannaria pitkästä aikaa, ja voi pojat se oli hyvää!!

- viikonloppuna oli mökkitalkoot laajennetun perheen kanssa ja saimme mökin talviteloille.  Oli työteliästä mutta myös rentoa ja mukavaa. Kyllä tuo mökkeily on vaan niin kivaa, syöminen ulkoilmassa ja paras mahdollinen seura. Tätä tulee ikävä nyt kun mökki on pistetty talviteloille. Kiitos kaikille avusta, varsinkin isäpappa!

VIIKON VAATEINSPIS: Kotoa löytyy paljon Marimekon tekstiilejä ja astioita, mutta pakko myöntää että Marimekon vaatteet ovat jääneet vähemmälle,  osaksi (super) korkeiden hintojen vuoksi  Olen pitkästä aikaa innostunut Marimekon jokapoika-paidoista. Sopivat mielestäni kaikille vartaloille, ja ovat  super mukavia & 100% puuvillaa.




VIIKON SARJA:  Areenan Cleaning up (Puhtaana käteen) (klik) on brittiläinen draamasarja siivoojasta, joka yrittää päästä rahahuolista uskaliaalla tempulla. Elämä koettelee yksinhuoltaja Sam Cookia, joka raapii elantonsa siivoamalla rahoitusalan yrityksessä. Ainainen rahapula on ajanut Samin peliriippuvuuden ja velkojen kurimukseen. Sarjan diagoli on nokkelaa, näyttelijätyö erinomaista ja juoni yllätyksellinen. 

Pääroolin näyttelee Bafta-palkittu Sheridan Smith, joka on tuttu muun muassa sarjoista Cilla ja Seinää vasten.

Suosittelen lämpimästi!



VIIKON VINKKI: Aggressiivinen syysamppari puri mua leukaan mökillä ja kipu/särky oli sanoin kuvaamaton. Muistakaa pitää lääkekaapissa kyypakkaus, ihmiset! 

VIIKON AJATUS: 

Jokaisella meistä on lahjoja. Harvinaista on sen sijaan

uskallus seurata lahjaansa siihen tuntemattomaan minne se vie.

-Erica Jong

Lämmintä syysviikkoa!




Ps. Ystävä vinkkasi Liisa UUsitalo-Arolan Uuvuksissa kirjasta  ja päätin varata sen kirjastosta. Arvatkaapas millä sijalla olen varauslistalla ...no sijalla 800. Mistä tämä kertoo? Ainakin sen, että PK seudulla on PALJON uupuneita. :(


Parasta juuri nyt

perjantai 18. syyskuuta 2020

- instasta bongaamani ajatus: "You aren't doing it wrong if nobody knows what you're doing." Olkoon tämä uusi mottoni. 

- kirppistelyni Hämeenlinnassa onnistui mainiosti ja nettosin siitä  ihan kivan summan. Vakaasti päätin, että jatkan kirppistelyn ilosanomaa, koska se vaan tuntuu hemmetin hyvältä päästä roinasta erooon ja kierrätys on ekoteko! 

 - keittokirjailija ja ruokavaikuttaja Hanna Gullichsenin juuri ilmestynyt Kokin kotiruokaa -kirja (Otava 2020), joka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Mikä siinä onkin, että sitä tekee aina niitä samoja ruokia? Minä ainakin kaipaan ideoita omaan keittiöön potenssiin sata, ja mielellään juuri kasvisruokien tekoon.  Esim. kirjan itkukanapasta vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta erityisesti mun pojille (klik).

-  Erinin uusin kappale Yhtenä Sunnuntaina (klik), jota olen soittanut viime aikoina repeatilla. Kyllä musiikilla on kiistaton ja uskomaton eheyttävä voima. Se myös vie hetkessä tunnelmiin, muistoihin ja hetkiin.... 

- Maaret Kallion kolumni "Ylioppilasjuhlissa kuulin puheen, jossa tiivistyi kaikkein tärkein – Tämä jokaisen nuoren pitäisi saada tietää " Huom, boldaukset omiani.  

 Juhlien aikana tapahtui kuitenkin jotain hämmentävää, harvinaista ja syvästi koskettavaa. Sellaista, johon joka ikisessä meissä on kaipuuta elämän alusta loppuun saakka.

IHMISET RAUHOITTUVAT aloilleen pojalle läheisen tädin puheen alkaessa. Kyyneleet tahtoivat kiritä tädin silmiin heti.

”Minä joudun irrottamaan jo hiljalleen sinusta, mutta pyydän: älä sinä koskaan irrota minusta”, nainen aloitti siskonpojalle kirjoitettua puhetta.

Poika istui vakavin kasvoin, kyyneleitä piiloon nieleskellen ja tätiään yhdessä kuunnellen hiljaisen yleisön kanssa. Täti kertoi muistoja pojan 19-vuotisen elämän varrelta, pienistä hetkistä taaperon kanssa päiväunilla, aina vähemmän tyylikkäisiin nuoren miehen kohelluksiin saakka.

Täti kuvasi puheessa juuri tämän nuoren voimavaroja, ainutlaatuisia vahvuuksia ja mahdollisia sudenkuoppia, joita tulisi yhdessä varoa.

AIKUISEN JA NUOREN välinen poikkeuksellinen yhteys oli käsin kosketeltavasti läsnä.

Pysäyttävintä oli se, miten poika istui vastaanottavaisena, antautuneena ja läsnäolevasti kuuntelevana. Sydän auki sanoille, silmät suurina hellyydelle.

Kasvojen lempeydestä välittyi oletus: tämäkin hyvä kuuluu minulle. Ikään kuin itsestään selvästi, kuten kuuluukin, mutta samalla kovin harvinaisesti.

Miten monelle meistä kuluu puoli elämää ymmärtää, että hyvä kuuluu myös minulle. Että minäkin voin olla kaiken hyvän arvoinen. Puutteellinen, epätäydellinen ja silti täydellisen rakastettava.

YLEISÖN JOUKOSSA seisoessani ja kyseiseen sukuun kuulumattomana tädin puhe, yhteys ja ilmapiiri sukelsivat syvälle sydämeeni. Ne herättivät onnea, toivoa, mutta myös surun säikeitä.

Olen varma, että aikuiset yleisössä kulkivat mielissään miettimään itseään, nuorta itseään ja omia lapsiaan. Ja sitä, miten harva oli vastaavaa itsestään kertaakaan nuorena kuullut tai turvallisena yhteytenä kokenut. Kenen silmissä sinä olet ollut ehdottoman hyvä, puutteinesi, kaikkinesi?

Poikaa ja tätiään katsellessani mieleen nousi jostain syvältä: ymmärrätteköhän olevanne maailman suurimman rikkauden äärellä? Teillä on turvaa ja verkkoa, joka ottaa kiinni pudotessa. Yhteyttä, joka kestää kiistoja. Rakkautta, joka ei tunne ehtoja.

Jotain, mistä moni ei osaa edes haaveilla.

JOKA IKINEN LAPSI, nuori ja aikuinen on silti saman hellän katseen arvoinen. Ihan jokaiselle kuuluu lähtökohtainen oikeus saada toistuvasti levätä hyväksyvän katseen ja hellien sanojen syleilyssä.

Siksi ei koskaan, koskaan!, pidä jättää käyttämättä hyvän sanomisen, katsomisen ja tekemisen mahdollisuutta. Kaikkein tärkeimmän rikkauden kartuttamista.

Juhlien ylioppilaalla on jo nyt sellaista rikkautta, jota ei koskaan voi suurimmillakaan rahoilla saada: Että on joku, joka tietää minusta niin paljon heikkoa ja haurasta – ja rakastaa silti koko sydämestä. Eikä tahdo luopua minusta kokonaan ikinä.

- the mökkitalkoot viikonloppuna a la koko perhe!! Meillä on ihan julmetut suunnitelmat, puuceen tyhjennys,  haravointia, risusavottaa, varmasti kyytiä saavat myös hämähäkin seitit. YHTEISTYÖ on joka tapauksessa voimaa, ja mielestäni on hienoa, että lapsetkin sen oppivat.  

Seesteisiä sävyjä viikonloppuun!






Kun on ollut vähän väsy ja huono ystävä

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Olen viime päivinä miettinyt paljon ystävyyttä. Olen valitettavasti tajunnut olleeni huono ystävä tänä koronakeväänä ja -kesänä. Olen ollut väsynyt ja stressaantunut, joka on johtanut siihen etten ole jaksanut soitella, nähdä, viesteillä ystävien kanssa samaan tapaan kuin ennen. Arvatkaapas miten harmittaa ja surettaa, että olet tilanteessa, jossa et vaan jaksa nähdä ystävää ihan vain siksi, että jos tapaamisessa pitää feikata pirteää, se vie enemmän energiaa kuin antaa? Sama pätee bloggaamiseen, tiedän, että kommentointi blogissa on laahannut itsellä valitettavan paljon ja olen niin pahoillani asiasta.  

Olen normioloissa mielestäni hyvä, lämmin ja huumorintajuinen ystävä. Pidän yhteyttä, kannustan, annan myötätuntoa, lähetän kortteja, huomioin juhlapäivät, ehdotan treffejä, olen aktiivinen kyltyyrikerhon vetäjä.  Jos tämän syksyn projektina on työpaikan löytäminen, kodin viihtyisäksi saaminen niin sitä on myös ystävyyssuhteiden aktivoiminen ja paremmaksi ystäväksi (toki myös äidiksi, siskoksi, lapseksi, bloggaajaksi) tuleminen. Pikku hiljaa.      

Mitä me olisimmekaan ilman ystäviämme tai läheisiä? Emme kovinkaan paljoa. Kovin olisi yksinäistä, tyhjää, hiljaista elämämme ja päivämme.


Olen huomannut, että minua vetävät puoleensa ihmiset, jotka uskaltavat olla omia itsejään. Ihmisiä, joilla ei ole rooleja kannettavanaan. Ihmisiä, jotka uskaltavat olla tavallisia, epävarmoja, vaillinaisia, virheiden tekijöitä, hönttejä ja hupsuja. Onneksi tällaisiä ihmisiä löytyykin elämästäni paljon. Monet ihanat, riemastuttavat ystäväni ovat tällaisiä ja perheeni myös. Me voimme tavata toisemme "riisuttuina", meidän ei tarvitse kantaa rooleja, pellehattuja, merkkivaatevarustuksia tai naamioita tapaamisiimme. Voimme kertoa miten olemme mokanneet, ja ystävä heittää suuntaasi myötätuntoisen katseen ja tsemppaa. Voimme kertoa laiskuudestamme, kun viikkosiivous jäi työpäivän jalkoihin ja ystävä nyökyttelee hyväksyvästi. Ystävyys on myötätuntoa, lämpöä, hyväksyntää

Joka tapauksessa, kiitos kaikille ystävilleni ja perheelle LÄMPIMÄSTÄ ystävyydestänne, vaikka en ole ollut paras ystävä tänä vuonna. Kiitos lapsilleni, jotka olette minulle maailman rakkaampia, vaikka äiti on ollut pitkään vähän väsy.  Kiitos blogin lukijoilleni, jotka ovat jaksaneet kommentoida ja kannustaa. Olette kaikki minulle tärkeitä, ja haluan olla elämässä enemmän läsnä juuri teille. 

Viikkoraportti

maanantai 14. syyskuuta 2020

 Viime viikolla:

-karvainen perheenjäsenemme, pieni, sinttiläinen, lusikassa nukkuja, halikaveri, lämmin kainaloinen Bogi täytti 2 vuotta. Hiukan tuli huono omatunto siitä, että muistin päivän vasta synttäreiden jälkeisenä päivänä. Onneksi Bogi ei ymmärtänyt kömmähdystäni tai ainakaan mitenkään osoittanut mieltään. Lauloimme sille poikien kanssa epävireisesti paljon onnea vaan ja lahjoimme maksalaatikolla ja isolla luulla. On se rakas, päiviemme ilo iltojemme valo - niin kuin Kongokin!

- näin melkein naapurissa asuvan pikkuserkun pitkästä aikaa ja olipa mukavaa koiralenkkeillä ja lounastella Kahvila Kampelassa. 

- käväisin Stockalla ja ihastuin  Pupulandia-blogin asustemallistoon.  Materiaalit olivat laadukkaita ja hinnat kohtuullisia. Ja tuo pinkki beanie huutaa Pinkin nimeä :D

- tein löydön Tori.fi:stä ja saimme uuden keittiönpöydän. Pojat tosin ihmettelivät sen pienuutta, siinä ei kuulemma mahdu syömään (??).  

- edelleen mulla on pinnalla kaipuu rauhaan ja hiljaisuuteen, ja sitä sain kokea viikonloppuna mökillä . Mikä täydellisen arjesta irtaannuttava viikonloppu se olikin. Ilmaan hiipi iltahämärän myötä selkeä syksyn tuoksu. Kosteutta nurmella ja sammaleilla. Ruskeita ja keltaisia lehtiä maassa. Punaisia pihlajanmarjoja.  Saunoin ja uin taas enemmän kuin laki salli, onneksi vesi oli vielä uimakelpoista, vaikka jalat kohmettuivat järvessä aika nopeasti.

- sain oudon innon lähteä Tallinnaan, mutta koska korona, en tiedä olisiko se järkevää. 

- otin esille syysvaatteita ja löysin mm ihanan  Arketin villatakin, johon aion piiloutua talvelta 

- piipahdin Tokmannin "hurlumhei" päivillä ja löysin Maybylinen (kaikki meikit  -40% ) irtopuuterin 7 eurolla. Puuteri on aidosti höyhenenkeveä irtopuuteri, joka kiinnittää meikin ja viimeistelee ihon pinnan. Itse pidän kuultavasta, mahdollisimman luonnollisesta ihosta, mutta usein laitan silti hiukan irtopuuteria. Suositus!

- Kongo lähti viikonloppuna vauvanteko reisuulle Pohjanmaalle, ja olimme Bogin kanssa aivan orpoina. Miten sitä tottuukaan kahteen koiraan, jotta elo yhden koiran kanssa on aivan kummallista. Noh ero teki hyvää erityisesti Bogille, joka reipastui viikonlopun aikana hurjasti. 

ASUINSPIS: 

Pipo Stockmann.

Saappaat Vagabond

Takki: & Other Stories

Mekko: Arket






Kampelan lohikeitto on ykkönen


VIIKON KAPPALE: Tämä kappale Surun pyyhit silmistäni pois on omistettu Vexi Salmen muistolle. (klik)! 

VIIKON AJATUS:

On aivot sulla päässä

ja kengät jalassa

itseäsi ohjaat joka säässä

minne mielitkin matkata.

Omillasi olet,

sen tiedät minkä tiedät.

Sinä itse senkin päätät,

minne mennä siedät.

-Theodore Geisel

Seesteisiä sävyjä viikkoonne toivoen!


 

Parasta juuri nyt

perjantai 11. syyskuuta 2020

 - tiistain sadepäivässä oli todellista tunnelmaa, koska oli niin syksyn tuntua ilmassa. Tajusin, että tänä vuonna tykkään syksystä,  kynttilöitten polttelu, teen hörppiminen ja sohvan nurkkaan käpertyminen hyvän kirjan kanssa. Toisaalta uutiset ensi viikon +20 keleistä ilostuttivat myös. 

- Sami Minkkisen FB sivuilta bongattu ajatus, joka kolahti: 

 " Sua on olemassa vain yksi kappale.

Sinä olet uniikki, ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin olet. Mitään ei tarvitse lisätä, mitään ei tarvitse poistaa.

Se, että sinä olet olemassa tekee koko maailmasta juuri oikeanlaisen paikan: Ilman sua jotain puuttuisi. Ilman sua, moni asia olisi jäänyt toteutumatta.

Olet maailman silmissä sen yksi arvokkain osa. Muistathan sen, kun seuraavan kerran epäilet itseäsi. Epäilyn sijaan, sano vaikka, rakastan. Ja osoita ne sanat itsellesi. Olet sen arvoinen."

- Anna Perhon kolumni Annassa: Uupuminen on surullinen megatrendi – yksi asia yhdistää työelämässä jaksavia ystäviäni (klik)

- Areenan Le Bureau-sarjan olen maininnut jo aiemmin, mutta koska se on niin hemmetin hyvä, on suorastaan pakko uudestaan vinkata. Jos et ole vielä katsonut, katso heti - ja tämä on käsky. Sarja on täykky ilman hollywood kliseitä ja näyttelijät ovat supertaitavia.   

- täydellinen nudemeikki, jota kokeilen tänään. (klik)

Kuva Pinterest

- Coldplayn Hymn for the weekend. (klik) Musiikkivideo kannattaa tsekata!

Kevyesti rullaavaa viikkistä!

Syyskuun avaintuotteet edullisilta merkeiltä

keskiviikko 9. syyskuuta 2020

 IHANA TIKKITAKKI Stockalta:

Tikkitakki on nyt kuuminta hottia ja syksyn the takki. Kevyesti topattua NOOM-merkin Ella-takkia koristaa klassinen ruututikkaus. Hillityn a-linjaisessa takissa on pystykaulus, säätönyörillinen huppu ja viistot etutaskut. Tähän voisin piiloutua talveksi ja palata keväällä kun lumi sulaa ja räystäistä tippuu vesi. Tämä takki taipuu koiranulkoilutuksesta rentoon kaupunkipukeutumiseen! Loving it! Nyt muuten kantistarjouksessa.

Tykästyin myös tähän Lindexin tikkitakkiin. (klik)



Strassinapillinen neuletakki

Tätä neuletakkia hipelsin HM:llä, ja se oli yllättävän paksua neulosta. Ainoa miinus oli materiaali, joka sisälsi polyesteria 52%. ja villaa vain 8%. Nuo strassinapit ovat kuitenkin ihanat.  


Täydellinen MEKKO

Kummallisten mekkolöytöjen sarja jatkuu, LÖYSIN TAAS YHDEN IHANAN mekon!! Voi ei, milloin tämä mekkohulluus loppuu?? Jotain hyvin suloista tässä Zara mekossa vaan on, ja keltainen väri syksyn väriläikkä.



Ylisuuri muhkea neule (hygge knit)
Olen aivan hurmioissani isoista neuleista, jotka tuovat turvaa ja lämpöä syksyn tuiskuihin.  HM:n kasmirneule (Premium Quality) on jo lähes klassikko.

JÄTTIKOKOINEN huppari
Rakastan huppareita, ne ovat maailman mukavimpia ja jättikokoisena ne peittävät vatsan pömpön.   Lämpimän hupparin ja pienen alaosan yhdistelmä on lyömätön ilman palelua ja menee mukavuudessaankin monen muun edelle. Huppari HM. Puuvilla 60%, Polyesteri 40%



Giovanna Battaglia ALL OVER PRESS

Iloa päivään, päivän motto on

“ Note to self: Don’t seek to be relevant, or liked, seek to be undeniable. Seek to be compassionateSeek integrity. Seek humility. Seek Light. ” Valoa kohti mennään, meistä jokainen!

Viikkoraportti

maanantai 7. syyskuuta 2020

Jei, viikkoraportti on vihdoin palannut kesätuolta ja samalla muuttanut nimensä suomenkieliseksi - ei tässä missään Briteissä asuta. Otan myös  mielelläni vastaan ideoita ja ehdotuksia, josko raporttiin kaivataan uusia kategorioita, nyt olen kirjoittanut uusista kirja, elokuva - ja teatterilöydöistä, vaateinspiksistä, kosmetiikasta ja tietty viikon ajatus pitää olla. 

Viime viikolla

- alkoi uusi elämäni työttömänä. Pitkään on elämä tuntunut samelta puurolta liian monine ärsykkeineen, ja nyt vahva päätökseni on löytää uusi työpaikka ja samalla taas oman ihmisyyteni ydin.  

- sain ihanalta naapurilta lehtikaalia ja kesäkurpitsaa. Eläköön mukavat naapurit!

- innostuin kesäkurpitsasta ja tein herkullista pastakastiketta, johon tuli 300 g kesäkurpitsaa, 1 iso sipuli 1 rkl öljyä, 1 porkkana raastettuna, puolikas paprika, 2 valkosipulin kynttä, 1 tlk Mutti tomaattimurskaa ja runsaasti tuoretta basilikaa, suolaa mustapippuria Lisäkkeeksi: juustoraastetta. Lorautin myös mukaan kuohukermaa, kerman pitää tietty olla KUOHUkermaa ei mitään kevyttä plirua. Avot!

- mökkeilin pitkästä pitkästä aikaa ja nautin siitä jokaisella solullani. Ilmat eivät suosineet, mutta se ei haitannut, puuhastelin, saunoin, tein koiralenkkejä ja luin kirjaa. Luonnon rauha, järvellä uiskentelevat joutsenet, lämpiävän saunan tuoksu, virkistävä uiminen järvessä, saunan jälkeinen euforia - tajusin, että juuri sitä tarvitsin juuri nyt.  Teki niin höpöttiä!  

- vuokrasin kirppispöydän Hämeenlinnasta äidin ja siskon kanssa. Kyllä sitä myytävää riitti (ja riittää edelleen)  ja oli erittäin puhdistavaa päästä kaikesta roinasta eroon. 

- poikien kanssa oli kaikenlaista arjen vääntöä, välillä tuntuu, että ne ovat mykkiä ja kuuroja, paitsi silloin kun tarvitsevat jotain. Esim "onko ruoka valmis?" on erittäin suosittu lausahdus tai karjahdus, tämä voi tulla minulle myös t-viestinä kotimatkalla treeneistä ja siihen lisätään myös: "onhan ruokaa paljon, mulla on tosi nälkä"  paljon huutomerkkejä!!!!!!!!!!!! Ruokapolitiikkaan kuuluivat mm.  tonnikalapizza ja kalapuikot ja perunamuusi. 

- tapasin Pinkin ja koska olen välillä hiukan airhead, synttärilahjoin hänet jo näin kivasti 2 kk etukäteen. Jos jotain hyvää hakemalla hakee,  pääsin todellakin yllättämään ystiksen. :D 

- lakkasin kynnet syksyn värisiksi =  burgundi

- annoin pois vanhan sohvan ja ostin Tori.fi:stä ihanan uuden sohvan edukkaasti. Sohvailu alkakoon!

- mietin että, vaikka kaikkia asioita ei voi ymmärtää, vastaus ON aina rakkaus

- mietin, että kaikkea ihmisiä ei voi ymmärtää yhtään,  vastaus ON aina rakkaus

VIIKON ASUINSPIS:


Farkut: HM  Neule: HM Saappaat ja takki : & Other Stories 

VIIKON TV- LÖYTÖ: 

Löysin uuden ihanan sarjan, Areenan The Bold type. Jos tykkäsit Sinkkuelämää sarjasta, ehkä tykkäät tästä myös, tätä voisi kutsua jonkilaiseksi klassikosta tehdyksi köyhän naisen versioksi. Nuoret uranaiset, miehet, sinkkuus, urakilpailu - hömppää mutta fiksua hömppää, naisenergia pursuaa, dialogi on napakkaa ja visualisuus (esim vaatteet) kohillaan. Lämmin suositus, jos tarvitset kepeää katsottavaa!


VIIKON LÖYTÖ: Toki se Tori.fi:stä löydetty sohva, mutta myös Lidlin 98%  vegaaninen Aloe Vela voide, joka on aivan huippu. Olen käyttänyt sitä kasvoille, ja iho on kosteutettu ja ihanan pehmeä. Hinta 3 e.  






VIIKON AJATUS: "Että minä menisin ja eläisin täysin.  Enkä ketään kumartaisi turhan syvään.

Enkä ketään en mitään pelkäisi paitsi omaa jäätymistäni."

Arja Tiainen

Valoa viikkoon, mussukat!

Yksi vuoden tärkeimmistä kirjoista

perjantai 4. syyskuuta 2020

 ...on Eeva Kolun Korkeintaan vähän väsynyt. Tämän kirjan ensipainos myytiin miltei heti loppuun ja sain siksi kirjan vasta tällä viikolla käsiini. Kirja on arvostelukappale, mutta olisin ostanut sen omalla rahalla, koska juuri tämän kirjan halua kirjahyllyyni ja siihen myös vielä monta kertaa palata. Kirjaa kuvataan mm näin:

Kirjassaan Kolu miettii, mikä kaikki meitä oikein uuvuttaa. Burnoutiin ei vie vain työ vaan ajan eetos. Hän poraa katseensa häpeään, suorittamiseen, täydellisyyden tavoitteluun ja ulkonäköpaineisiin mutta muistuttaa myös ilosta, huumorista, myötätunnosta ja joutilaisuudesta.

Kirja on tarkka ja terävä katsaus 2000-luvun burnoutkulttuurista, ja se auttaa pohtimaan, kuinka tuntea itsensä riittäväksi yltäkylläisessä maailmassa, jossa mikään ei riitä.

Olen vasta puolessa välissä, mutta olen melkein ekstaasissa. Tämä on kirja kaikille, jotka ovat uupuneet, ovat olleet uupumassa, ovat stressaantuneet tai ylikierroksilla, ovat herkkiä, kokevat ulkopuolisia (ja oman pään sisäisiä) paineita  tai ovat (työelämässä) uupuneen läheisiä. 

Palaan kirjaan vielä blogissa, sen lupaan, mutta nyt jatkan sen lukemista. 

Sen haluan juuri nyt sanoa, että kiitos Eeva. Kiitos, että kirjoitit tämän ihanan ja tärkeän kirjan. 

Nimimerkki. Taru, joka on ollut vähän väsynyt monta kertaa

*Kirja pr-näyte*






 

 

Back to Top