- olen hyväksynyt sen, että voimavarani ovat tällä hetkellä rajalliset ja se on kuulkaas vapauttanut ihan kauheasti energiaa -  hyväksyminen on siis the juttu. Miksi ihmeessä pitäisi yrittää olla pirteä, jos ei ole?? Miksi ei voi vain antaa itsensä olla se,  mitä nyt on? Jos ei halua askarrella joulukoristeita, väkerrellä hyasintteja hah, virkata patalappuja tai puristella mustapäitä, niin ei tarvitse.
-  entä sitten se, että tekee mieli koko ajan hiilareita; pastaa ja leipää. Antaa senkin tulla vaan, ihan reilusti. Pitääkö aina tapella kaikkea vastaan? Ei, hyväksy jo hyvä ihminen. :)
- marraskuu, pimeys ja sielu huutaa valoa. Olen huomannut, että kun jouluvalot ripustaa ympäri taloa (done!!) sekä sytyttää mahdollisimman ison kynttiläarmeijan pöydille ja antaa niiden välkkyä kaiket illat, se helpottaa edes vähän.
- keveys ja huumori. Olen alkanut katsoa kepeitä tai hauskoja klassikkoelokuvia Netflixiltä. Kuka muistaa lähes unohdetun klassikon Cluelessin (ja pääosaesittäjä Alicia Silverstonen), katsoin sen eilen. Clueless on täydellinen elokuva, josta tulee aidon voimaantunut olo. Elokuvan salaisuus on elokuvan päähenkilö Cher, joka on nuori nainen vailla minkäänlaista angstia, hän on Marilyn vailla neurooseja, söpöliini, joka ei ole vamppi eikä uhri. Hän on nykymaailman kukka, joka on huolettoman tyytyväinen itseensä. Niin raikasta! Kenellä tulee mieleen naistenleffa, jossa pääähenkilö on täysin tyytyväinen itseensä? Mulla ei tule mieleen kovinkaan montaa....noh ehkä toinen lempielokuvani Amelie?

Voimaannuttakaa itseänne - omalla tavallanne!! Tsemppiä meille kaikille!

Tällä naisella on homma hanskassa. Hän hymyilee ja ottaa rennosti.

Kuvat Pinterest

Weekly Report

Viime viikolla

- oli jotenkin tosi paskamaista fiilistä liikenteessä, olo takamuksen ja roskakorien välimaastosta, väsytti, tympi ja ketutti. Sielu oli täynnä henkisiä hiertymiä, tuntui että tämä jatkuvat synkkyys ja harmaus syö mut sisältä, flunssaakin pukkasi ja olo oli kaikenkattavan kurja. Nämä kaikki samat fiilikset käyn läpi joka vuosi veljen kuolinpäivän aikaan, joten toisaalta olin siihen vaurautunut. Huono fiilis oli vain kestettävä ja luotettava siihen, että se menee ohi, this too shall pass.
- viikon paskin päivä oli keskiviikko, tuntui että kaikki menee pieleen. Meinasin törmätä aamulla jossain väsymyshorroksessa töihin ajaessani (pysäkiltä lähtevään) bussiin (jolla tietenkin oli etuajo-oikeus ja koko homma oli mun syytä), ja pelästyin oikein kunnolla. Kotiin palatessani  teki mieli ottaa pitkä suihku ja pestä niljakkuus pois ymmärtäen kuitenkin ettei tässä mitkään suihkut auta. Ainoa mikä auttaa on aika.
- tein flunssaisena viimeisellä voimilla porkkanasosekeittoa ja voi pojat se oli hyvää. Keiton juju on rasiallinen Creme Bonjour ruohosipulituorejuustoa.
- viikonloppuna tapasin rakasta ystävää, joka oli tovi sitten täyttänyt 50 v. Oli oikein sydäntälämmittävää nähdä pitkästä aikaa, me molemmat olemme jotenkin niin syvällä arjessa, että viimeisestä tapaamisestä oli vierinyt liian paljon aikaa. Parasimme maailmaa 2,5 h ja kyllä teki hyvää. Tämän ystävän olen tuntenut yli 20v, tapasimme asuessamme kämppiksinä 90-luvulla opiskeluaikana. Kaikenlaista olemme kokeneet, välitämme ja tuemme toisiamme ja edelleen saatamme lopettaa toistemme lauseita. 
- huuhkaijien voitto oli jotain niin huikeaa.
- tapasin myös ex-anopin hänen synttäriensä merkeissä. Kävimme katsomassa Täydellinen joulu- elokuvan. Noh elokuvan joulu ei todellakaan ollut täydellinen ...mutta me nautimme. Samalla muistin taas, muistin taas, miten tärkeää on ympäröidä itsensä oikeanlaisilla asioilla. Kannattaa valita viisaasti, mitä sivustoja seuraa, mihin keskusteluihin osallistuu ja millaisessa seurassa pyörii. Jos hengailee päivät pitkät ryteikössä, ihan turha on kuvitella, että mielessä pyörii keväisiä kukkaniittyjä.
- iloitsin poikien viikonloppureissusta Lontooseen isän ja vaarin kanssa. Erityinen ilohyppy heille oli valokuvaan pääsy Thiemin (tennisstara) kanssa.

VIIKON OIVALLUS: Luin vanhoja blogitekstejäni vuodelta 2010. Blogitekstissä valittelen väsymystä, flunssaa ja valjua oloa. Pieni valo syttyi tästä tekstistäni :

"Mutta sitten päätin ottaa oppia eräästä mainiosta ystävästäni, optimistista, aidosta Lapin (?) typystä. Hän kertoi minulle viimeksi näkiessämme selviytymistarinan omasta vaikeasta aamustaan. Että heti aamusta oli v-ttanut, ottanut aivoon, ja hän tiesi, että työpäivästä tulisi taas kerran kiireinen ja rankka. Väsytti ja elämä tuntui raskaalta. Sitten hän päätti, että nyt sai riittää - että hän päättää että tästä päivästä tulee hyvä. Että kai sitä nyt väsyttää kun koko ajan hokee itselleen että väsyttää. Hän asteli kylppäriin ja sanoi omalle peilikuvalleen "olen aivan mahtimimmi, kerrassaan UPEA". Pisti korkeimmat nahkasaapaansa jalkaan ja lyhyistä lyhyimmän minihameen päälle. Lähti töihin liukastellen jäisellä jalkakäytävällä ja bussiin noustessaan moikkasi iloisesti bussikuskille - joka yllättäen moikkasi takaisin. Johan alkoi mieliala nousta, mustat pilvet häivetä pään päältä, suupielet nykiä ja kurtut oieta otsalta.

Ja kuulkas pojat ja tytöt kun näitä oppeja noudatin - eli epätoivon ja väsyn vimmalla katsoin itseäni peilistä vakavasti silmiin ja sanoin voitonriemuisesti: "Olen ihan hemmetin upea nainen", pistin valokynää mustien silmänalusiin, väriä poskiin ruusunpunaisella poskipunalla, pukeuduin uuteen raidalliseen merihenkiseen paitaani, taivasta hipoviin korollisiin saappaisiin, ja kyllä sitä tuli sellainen hennon orastava fiilis, että olen aika upea pakkaus. Että vaikka sataisi lunta vaakatasossa, satakoot! Että jos päätän, että tästä tulee paska päivä niin siitä tulee, mutta jos päätän että tästä tulee hjyvä päivä, siitä tulee vähintäänkin melko hjyvä =)
Joskus ihminen voi syöttää itselleen ihan minkälaista pajunköyttä vaan ja uskoa sen =)  "

VIIKON ELOKUVA: Täydellinen joulu Ohjaus: Taru Mäkelä

Täydellinen joulu kertoo hyperuusioperheen yhteisestä joulusta. Kuinka nerokas idea onkaan Outilta (Elena Leeve) kutsua kotiinsa jouluaatoksi kolme exäänsä (Mikko Leppilampi, Aku Hirviniemi, Iikka Forss), joiden kanssa hänellä on lapsia, sekä heidän puolisonsa uusine lapsineen?
Outin mies Janne (Antti Luusuaniemi) ei oikein idealle lämpene, mutta pirtsakan tomera nainen on järjestänyt jouluyllätyksen, koska hänellä on antaa miehelleen kaikkien aikojen paras lahja. Janne ja Outi ovat yrittäneet saada lasta jo pitkään, ja vihdoinkin Outi on raskaana. Mutta miksi ihmeessä Janne ottaa uutisen niin nihkeästi vastaan?

Ruotsalaiskomediaan perustuva kotimainen elokuva esittelee suomalaista joulua, jossa kiristyvät niin vatsanahka kuin pinnakin ja tilanteen epäuskottavuus puskee käsikirjoituksen läpi. Valitettavasti.  Ja kuitenkin, vaikka elokuva on juoneltaan pomppiva, räävitön (liikaa kiroilua ja v sanoja) ja ohjaus hiukan kallellaan, elokuva jollain hullulla tavalla naurattaa hurjasti. ihan vaan koska elokuva on niin överi, too much ja höntti ja päähenkilöitten joulu täynnä juopottelua, syöpöttelyä, kyräilyä, tappeluita ja juoruilua.

Jos jotain harmaana marraskuun päivänä tarvitsee niin naurua. Keinot ovat monet, sanoi emäntä kun kissalla pöytää pyyhki (veljeni yksi lempisanonnoista).  Legendaarinen Pirkko Mannola on erinomainen ja hyviä ovat myös Kari Ketonen sekä Pihla Maalismaa. Pihla Maalismaa esittää puolivahingossa paikalle päätyvää Marikaa, joka joutuu huvittuneena todistamaan aikuisten ihmisten älytöntä käytöstä. Pihlaa pitäisin silmällä myös tulevaisuudessa.

Tähtiä 3,5 

VIIKON HIMOTUS:  Mikä onhaan parempi juhlakampauksen väripilkku kuin panta. Ao Zaran vaihtoehto 17 e.

Ja miksei  panta voisi piristää arkikampausta?

Kuva

Engelin ranskalainen aamiainen on niin slurps

VIIKON AJATUS:
Jos vastoinkäymisen jälkeen olet enemmän kuin sitä ennen,
niin ei se ollutkaan vastoinkäyminen.

-Kaarlo Marjanen

Tsemppiä marraskuun lonkeron väriseeen viikkoon!

Parasta juuri nyt

- niin rakastan Antti Holmaa, hän on hauska ja terävä älyltään. Ja uusin kolumni oli NIIN mainio (kiitos  fb vinkkauksesta Heli- Beachhousekitchen).

"En usko, että missään muussa maailmankolkassa kuin Helsingissä marraskuinen tuuli voi mennä korvista sisään leukaan, niskaan ja otsalohkoon ja jäädä sinne viheltämään, vaikka menisi lämpimään. Särky ei hellitä ennen kuin pääsee saunaan tai hätätapauksessa sikiöasentoon pesutornin eteen lattialämmityksen päälle kolmeksi vartiksi. Katso ulkoa ostoskeskukseen sisään tulevaa ihmistä, jonka kasvoille on hyytynyt ”Miksi aina minä” -ilme. Se ilme on peräisin juuri tästä varastoituneesta tuulesta ja sen aiheuttamasta särystä. Onneksi Helsingissä on 1454 ostoskeskusta ja tänä vuonna niitä varmasti putkahtaa muutama lisää vielä. Niiden tuulikaapeissa puhaltaa keskilämmin ja toistaiseksi vain puolimyrkyllinen sisäilma, ja otsalohkoon varastoitunut tuuli laantuukin niissä olosuhteissa neljässä viidessä tunnissa, joka on keskimääräinen aika, jonka suomalainen viettää puolalaista pikamuotia hamstraten, joulutunnelmissa."
- vuoden ihanimmat luontokuvat (klik)
- Marimekon ja japanilaisketju Uniqlon toinen yhteistyömallisto lanseerataan 28. marraskuuta. Ainakin  malliston promokuvat näyttivät oikein lupaavilta,  joten jään seuraamaan lanseerausta, ihan jo siksi että Uniqlon laatu erittäin hyvä verrattuna moniin muihin kohtuuhintaisiin merkkeihin.
- jouluradio....se on auttanut monena aamuna kun ajan töihin väsynä ja ärtyneenä.
- hyvä Suomi ja hyvä Huuhkajat!!  SUOMEN miesten jalkapallomaajoukkueella on todella hyvät mahdollisuudet varmistaa historiallinen EM-kisapaikka perjantaina, kun joukkue kohtaa Liechtensteinin Helsingissä.
- uusin Menaiset ja Seela Sellan, Sinikka Sokan ja Kirsti Wallasvaaran haastikset. Upeita kauniita aikuisia naisia, joiden silmässä on sitä pilkettä ja uteliaisuutta! Ihailen!
- lauantaina tulee Yle Areenasta Maria Callaksen dokkari, joka mun piti käydä katsomassa elokuvissa, mutta jostain syystä se jäi. Ihan pakko katsoa. Arvio täällä klik

Valoisaa viikkistä, siskot! Täällä flunssainen ja vähän yksinäinen olo, onneksi aurinko paistaa tänään ensimmäistä kertaa tällä viikolla - instant piristys.

Etsinnässä mustamakkara

Minähän saan säännöllisesti kummallisia päähänpinttymiä tai hämmentäviä fiksaatioita. Välillä pitää saada hääpuku vaikkei ole edes menossa naimisiin, sienen näköinen pipo (joka on jo vaatekaapissa) tai bling bling tunika pikkujouluihin ja....tänä syksynä mun olisi niin kuin vähän pakko saada itselleni
puffertakki mustana eli mustamakkara aka makuupussitakki. Mielellään suht pitkän mallisena (jolloin peppu ei jäädy talvella) ja hupullisena.

COSilla oli ihana mutta hiukan hintava versio, jota katselin, mutta lopulta se myytiin loppuun, joten eipä tarvinnut enää pohtia tätä yksilöä.

Sitten näin Monkin version takista, mutta kokeillessani sitä se oli ylisuuri jopa s kokoisena ja liian löpsö. Mitään ei ole niin ärsyttävää kuin löpsökkä makkara.

Monki Long Puffer coat 100 e

Monki Oversized puffer coat

Monkin Oversized puffer coat oli myös varteenotettava vaihtoehto, mutta valitettavasti sitä ei löytynyt s koossa.

Kuinkas sitten kävikään? Näin 2 viikko sitten poikien tennishallilla erään naisen päällä ihanan ja täydellisen mustanmakkaran. Takki oli muhkea ja hyvälaatuista napakkaa kangasta. Kysyin häneltä mistä se ostettu  ja kuulin, että se oli Veromodan Noisy May- mallistosta takki nimeltään NM tally. Noh takki oli tadaa loppu nettikaupoista s-koossa, olin suruissani ja harmittelin kovasti asiaa ja teki mieli heittäytyä alas jyrkänteeltä. Tuuman ja toimen tyttönä sisuunnuin kuitenkin vielä soittamaan PK seudun Vero Modat läpi ja Itäkeskuskesta löytyi 1 kpl  S kokoista takkia (M ja L löytyi vielä kyllä)- arvatkaa vaan olinko happy, varsinkin kun se oli vielä 20% alessa ja hintaa jäi 55 e!??

Mitä opimme tästä, kärsivällisyys ja sinnikkyys palkitaan!

And the winner is!!!

Weekly Report

Viime viikolla

- vaihdatin vihdoin talvitassut autoon ja oikein oivalliseen saumaan, koska saimme lunta maahan hetkeksi 
- yllätin itseteossa koiruuden, joka oli löytänyt naamiasperuukini. Ilme oli rahan arvoista nähtävää.
- katsoin Yökylässä Maria Veitola- ohjelman, jossa vierailtiin Mikko Leppilammen luona. En voi muuta sanoa, kuin että You are so vain, Mikko. Marian katseista oli nähtävissä, että hänkin ajatteli jotain samansuuntaista. Tuntuu, että miekkonen yritti ratsastaa sairaalla siskollaan "hyväntekijänä ja siskon pelastajana." "Minä, minä, minä...." Vaivaannuttavaa katseltavaa.
- viikon paras lounas oli  herkkusalaatti töissä lohi-mozzarella nam nam
- Ensitreffit Alttarilla sai loppunsa ja jäin kovasti miettimään Heidiä ja Oskaria, joiden ajattelin sarjan alkupuolella jatkavan yhdessä. Heidillehän tuli yllätyksenä, että Oskari oli ollut aiemmin Napakympissä ja tuon episodin kaikki alkoi mennä päin peppua. Tuntui, että Oskarin teko olla puhumatta asiasta osui Heidillä johonkin vanhaan muistoon (joka oli ilmeisen kipeä) eikä Heidi osannut sitä selittää vaan se kertoi hänelle, että Oskari on epäluotettava. Ja vaikka kuinka he yrittivät korjata välejään, Ostari ei pystynyt antamaan Heidille turvaa tilanteessa, jolloin Heidi halusi vastauksia kysymyksiinsä...ja samalla lailla oli Oskari hädässä. Oskari siitä, että mitä tahansa sanon homma menee metsään ja Heidi taas oli hädässä Oskarin puhumattomuudesta. Ei ole helppoja ihmissuhteet.

- mietin Postin lakkoa, ja sitä että postin toimitusjohtaja vetää miljoonapalkkaa ja duunareilta ollaan leikkaamassa 30% (!!) palkasta. Aivan uskomatonta.

- kävimme poikien kanssa shoppailemassa arkivaatteita, sen verran kuluneita olivat  poikien vaatteet. Kuopus joka on koko ikänsä käyttänyt verkkareita, haluaa nykyisin käyttää vain mustia farkkuja ja esikoinen rakastaa tätä nykyä punaisia ja keltaisia huppareita. Vain muutaman kerran keikalla meinasi mennä hermot, poikien jatkuva keskinäinen sanailu on välillä ihan lextillä levelillä.

VIIKON KIRJA:” Olen hakenut uurnasi ja ajanut mökillesi. Luulin että haluaisin laittaa sinut mahdollisimman pian maahan, mutta nyt haluankin pitää sinut lähelläni. Vien sinut kävelylle postilaatikolle ja poikkean metsään, jossa kaikki elävät ja kuolevat sen enempää eksistentiaalisia kysymyksiä pohtimatta. Rajallisuus on koskettanut sinua, mutta ei tätä muuta, joka vuoroin kasvaa ja vuoroin horrostaa. Käperryn kanssasi sammaleiden alle. Tiedän tiedän, niitä ei saisi nostella maasta, mutta tarvitsemme suojaa.

Aurinkoisina päivinä istun ulkona uurnasi päällä ja mietin, miltä tämä kokeilu sinusta tuntuu. Kun tällä tavoin yritän arkipäiväistää asioita, kun tällä tavalla yritän tunnustella todellisuutta ja sitä, että olet nyt harmaana läjänä tässä koivuisessa astiassa ahterini alla, ja minä syön puolukoita päälläsi.”

Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidille

Luin juurikin Meiju Niskalan Sata kirjettä kuolleelle äidilleni - ja vaikutuin. Kirja on realistinen kuvaus siitä, millaiset ovat läheisen tuntemukset, kun muistisairauteen melko nuorena sairastunut, ennen elämäniloinen ja muista enemmän kuin itsestään huolehtinut äiti, tekee lähtöä ja kuolee, kun tytär yrittää tehdä hänen loppuelämästään hoitokodissa siedettävää, kun vaari, äidin isä, kuolee ja myös kymmenen vuotta rinnalla ollut elämänkumppani lähtee, kaikki saman kalenterivuoden aikana. 

Kirja oli koskettava, hyvin henkilökohtainen, avoin, rehellinen, raadollinen, epätoivoinen, lempeä ja positiivinen... kaikkea yhtä aikaa.  Lämmin suositus!

VIIKON AJATUS: 

Puolet elämän iloista

on löydettävissä pikkuasioista,

ohimennen siepatuista.

-O.S. Marden

VIIKON KAPPALE: 

 

Parasta juuri nyt

- 30 terveellistä reseptiä (klik). Esim sitruunainen pinaattipasta menee ehdottomasti kokeiluun.
- tiedätte varmaan sen Eeva Kilven runon, joka loppuu sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun?

Se on yksi lempirunoistani – ja myös monen muun. Sitä luulisi, että runo tulisi jo korvista ulos mutta ei, se vaan onnistuu edelleen koskettamaan minua.  Runossa Kilpi kehottaa puhuttelemaan itseään ystävällisesti ja ihaillen, ja joka kerta kun luen sen, tajuan, etten taaskaan ole pitkään aikaan muistanut kehua itseäni. Tarvitsen tasaisin väliajoin annoksen Kilven viisautta.

Jos sinäkin olet unohtanut hämmästellä itseäsi ja sitä, kuinka loistava tyyppi olet, tässä muistutus. Kehu itseäsi ja kutsu itsesi tänään iltateelle, niin kuin Kilpi runossa kehottaa.

- uusi tukka, joka toi piristystä kaamokseen. Tykkään hurjasti erityisesti tästä väristä, joka on - kampaajan ehdotuksesta-  hiukan kylmempi kuin aiemmin. Hurraa huuto kampaajille, jotka ehdottavat uutta!

- Miehiä ja poikia (YLE Areena)  on Joonas Berghällin niin sanotun rakkaustrilogian kolmas osa. Se on myös selkeä temaattinen jatko Miesten vuoro -dokumentille vuodelta 2010. Berghäll kuvaa kauniin intiimisti aivan tavallisia suomalaisia miehiä vaikeissa elämäntilanteissa tai muistelemassa traagisia asioita menneisyydestä. Miesten oikeudet ovat  kaventuneet entisestään etenkin avioero- ja huoltajuusasioissa. Mies tekee edelleenkin myös huomattavasti enemmän töitä verrattuna naisiin. Dokkari kosketti, vaikkei kyyneliä tirautettu. Jäin miettimään, olisiko miesten mahdollista saada purkaa huonoa oloa muuten kuin pillkkomalla halkoja? Olisiko miesten mahdollista saada itkeä, puhua tunteistaan, pyytää apua? Sille on mielestäni rakennettava tie.
- Bogille ja Kongolle löytyi supertyylikkäät talviasut. Näissä on sellaista maailmanluokan glamuuria TYYLIÄ. :D LOL.

 Kuva HM

- ihanat kynnet, jotka aion lakata itselleni.

Ilokasta viikkistä, murut!

Uusi ihana kosmetiikkalöytö Ecooking – Food for your skin

Ihastun aika harvoin (ja hitaasti) [pätee myös miehiin], mutta sitten aina välillä joku vie sydämeni.

Sain kokeiluun Ecooking – Food for your skin tuotteita, ja se oli menoa sitten. Tanskalainen luonnonkosmetiikkamerkki Ecooking – Food for your skin Ecooking-tuotteet on valmistettu ja kehitetty Tanskassa ja ne sisältävät runsaasti orgaanisia ja aktiivisia ainesosia. Brändin perustaja Tina Søgaard oli työskennellyt ihonhoitotuotteiden parissa yli 20 vuotta. Kun hän kohtasi omassa elämässään henkilökohtaisen kriisin ja menetti painoaan, myös hänen ihonsa muuttui väsyneeksi ja harmaaksi. Taustansa vuoksi Tina tiesi tarkalleen, mitä aineksia mihinkin ihonhoidon tarpeeseen tulee valita, myös oman ihonsa kohdalla. Hän alkoi sekoittaa voiteita, seerumeja ja öljyjä lasipurkkeihin – kirjaimellisesti keittiön pöydällä, mistä myös merkin nimi on lähtöisin. Ecookingin ihonhoitotuotteiden ainesosat ovat tehokkaita ja jokaisella tarkoin valitulla ainesosalla on tietty tehtävänsä. Kun katsot kaunista pakkausta, voit lukea myös tuotteissa käytetyt ainesosat. Tina uskookin, että on reilua pitää kaikki tuotteiden raaka-aineet läpinäkyvästi esillä kunkin tuotteen etiketissä. Ecooking-tuotteet on suunniteltu huolehtien meistä ja ympäristöstämme ja ne ovat niin puhtaita, että niitä voisi jopa syödä! Pakko nostaa esiin pari supertuotetta, vaikka koko sarja tuntui todella hyvältä iholla ja tuotteet kosteuttivat ihoani paremmin kuin mikään muu sarja pitkään aikaan.

Maailman ihanin yövoide: Nightcream yövoide kosteuttaa ihoa pitkäaikaisesti ja illalla käytettynä  iho on aivan mielettömän ravittu vielä aamulla. Ryppyjä ja juonteita tuote ei tietenkään täysin poista, mutta tämä on ehdottomasti paras yövoide, jota olen koskaan käyttänyt. Varsinkin saunan jälkeen voide imeytyy ihanasti, kosteuttavan vaikutuksen tuntee, mutta iho ei jää rasvaiseksi kuin pieneksi hetkeksi voiteen laittamisen jälkeen. Tuoksu on miellyttävä ja voide sopii kaikille ihotyypeille. Kokeilkaa, olen varma että rakastutte!

Keskeiset ainesosat:

Heksapeptidi-8 (tunnetaan myös Argireliinina) sisältää kosteutta sitovia ominaisuuksia ja rentouttaa lihaksia
*Trylagen stimuloi kollageenin tuotantoa ja torjuu kaikkia ikääntymiseen liittyviä ongelmia kaikissa vaiheissa
Luonnolliset aminohapot / peptidit ovat ihon kannalta olennaisen tärkeitä, koska ne auttavat kosteuttamaan ihoa, korjaavat sitä ja palauttavat sen kimmoisuuden
100% vegaaninen. Parabeeniton.

Ecooking Vitamin A Serum In Capsules -seerumikapselit 60 kpl ovat aivan super kosteuttavia ja järkyttävän toimivia!!  Silkkimäisen pehmeä, helposti levittyvä ja nopeasti imeytyvä kapseli vahvistaa ihon kimmoisuutta ja vähentää silmänympäryksen sekä suun alueen juonteita. Olen laittanut tämän nyt iltaisin yövoiteen alle kuuriluonteisesti ja käytön jälkeen iho on erittäin pehmä ja kosteutettu. Sopii kaikille ihotyypeille.

Keskeiset ainesosat:

Soijapapuöljy vähentää tehokkaasti ihon virheitä, kuten aknea.
Retinoli auttaa vähentämään näkyvästi hienoja juonteita ja ryppyjä, lisäämään ihon kiinteyttä, tasoittamaan ihon sävyä ja sileyttämään ihon pintaa.
100 % vegaaninen. Parabeeniton.

Tuotteita myyvät:

Sokos: https://www.sokos.fi/fi/sokos/tuotemerkki/ecooking

Stockmann: https://www.stockmann.com/brand/ecooking/12100

Norris.fi https://www.norris.fi/epages/norris.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2016092001/Categories/br%C3%A4ndit/Ecooking

Summa summarum: Lämmin suositus sarjalle!

Tuotteet PR-näyteitä

Tekee mieli kirkua

Eilen teki mieli kirkua.

Vanhukset kärsineet epäkohdista, mutta hoivajättien johto tienaa muhkeita summia – Attendo-pomolle yli 4,1 miljoonaa euroa
Etenkin Attendon ja Mehiläisen johtajat tienasivat viime vuonna kovia summia.

Mitä tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunta? Wikipedian mukaan hyvinvointiyhteiskunta
yhteiskunta, jossa on vallitsee laaja hyvinvointi; hyvinvoinnin tuottamisessa valtiolla ei ole välttämättä niin suurta roolia kuin hyvinvointivaltiossa, vaan yksilöillä, yrityksillä ja muilla yhteisöillä, jotka tuottavat hyvinvointia julkisten palveluntuottajien eli valtion ja kuntien ohella tai sijaan; sisältää ajatuksen, että on olemassa muitakin kuin valtiokeskeisiä tapoja organisoida hyvinvoinnin tuottaminen.

  Mielestäni se tarkoittaa sitä, että jokainen meistä saa ilmaista sairaanhoitoa ja kaikista pidetään hyvää huolta.

Miten on mahdollista, että hoiva-alan pomot nettoavat miljoonia ja samalla vanhustenhoidon epäkohdat ja laiminlyönnit ovat säännöllisesti julkisuudessa? Jokin tässä ei nyt täsmää.

Viranomaisten valvonnan keskiössä ovat erityisestiolleet yksityiset toimijat, koska niistä on tehty eniten epäkohtailmoituksia. Toimenpiteisiin johtaneita aluehallintoviraston valvontapäätöksiä on tullut tänä vuonna eniten Attendon yksiköistä. Vaikka monessa yksikössä epäkohtia on korjattu, ongelmia esiintyy edelleen laajasti, ilmeni Iltalehden tuoreesta selvityksestä. Etenkin hoitohenkilökunnan määrä suhteessa asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarpeeseen on ollut keskeinen epäkohta. Summa summarum: kunta ostaa yksityiseltä yritykseltä paskaa palvelua ja samalla aikaa sen johtaja saa miljoonapalkkaa.

Tulee mieleen yksi sana ahneus...tai ehkä kaksi... pahuus.

Missä on toimitusjohtajan vastuu?

Mitä jos jokaiseen vanhainkotiin palkattaisiin esim yksi työntekijä lisää? Sen verran taitavat nuo yksityiset yrittäjät netota, että heidän hallituksensa ja toimitusjohtaja tuskin kaatuisi moisesta kuluerästä.

Weekly Report

Viime viikolla

- oli kyllä melkoisen normiviikko, että oksat pois - mitään koviin ihmeellistä ei ollut, pelkkää perusarkea. Kaipa se on hyvä niin(kin)!
- tein kaikki koiralenkit pimeässä, nyt se kaamos on todellista ja  täällä. Hyvä musiikki kuulokkeista jeesasi!
- viikon paras lounas oli lohisalaatti. Suorastaan täykky!
- ruokaa tehtiin melkein joka päivä, mm kanaa ja riisiä, spagettia bolognesea (poikien ikitoive...ja toimii aina)
- kokeilin pitkästä aikaa vanhaa lemppariarkiruokaaa: italialaista perunavuokaa. Voi pojat se oli hyvää!
 - pistin merkille, että olen siirtynyt jonkinlaiseen lepotilaan....vähän niin kuin luontokin on tehnyt. Päätin, että annan itseni antautua syksylle ja pian talvelle. Samat lainalaisuudet, jotka pätevät metsän puihin ja eläimiin pätevät myös meihin… että pimeässä ei voi tehdä kaikkea täydellä teholla. Että kesä-minä on erilainen kuin talvi-minä - ei parempi, vaan erilainen.
- sunnuntaina juhlistimme isänpäivää etukäteen, ja koska isäni on kova (ja hemmetin hyvä) keilaaja, kävimme Talissa keilaamassa. Arvatkaapa kuka voitti? No tietty faija faijanderi ja kyllä hän oli voittonsa täysin ansainnut! Vähän kyllä mieleni pahoitin joidenkin pelaajien kylmähermoisesta ja siekailemattomasta voitonhimosta....;) Talista matka jatkui Kaareen....Kotipizzalle. Kyllä se vaan on niin, että Kotipizzan pizzat ovat varmaa laatua. Oma lempparini on muuten Zorbas - täydellinen pizza jossa paprikaa, punasipulia, fetaa ja oliiveja.
- ostettiin Bogille jouluasu, mutta hän ei valitettavasti investointia kovinkaan paljon arvostanut. Perin kummallista!
- huolestutti tuleva (säätiedotusten lupaama) lumimyräkkä, jolle tosin tosin kävi kuin Anne Mattilan kappaleelle "Perutaan säät" :D

Rakas isä

VIIKON HIMOTUS: Pikkujoulukausi on kulman takana. Tässäpä vuosia kestävä klassinen mekko Arketilta. Ihanat nuo puhvihihat. 

Kuva

VIIKON AJATUS:
Elämä ei itsessään suo sinulle iloa ellet todella tahdo sitä.
Elämä antaa vain ajan. Sen käyttö riippuu sinusta.

Iloa viikkoon!

Syysarvonnan voittaja

Kiitos kaikille, jotka osallistuitte syysarvontaan, teitä oli ilahduttava määrä.

Jos osallistuit palstani tykkäämistalkoisiin Facebookissa ja instassa vain jotta voisit voittaa palkinnon, saat nyt halutessasi poistaa peukkusi ;). Tietenkin toivon, että jatkat seuraamistani,  mutta jos et, ymmärrän senkin. Jokaisella on omat teekipot ja se on erittäin OK. 

Joka tapauksessa olen äärimmäinen kiitollinen ja otettu jokaisesta teistä.

Arvonnan suoritin arvontakoneen avulla ja voittajaksi valikoitui Marja-Liisa💜
Hurjasti onnea voittajalle, olen laittanut sinulle sähköpostia.

Rauhallista Pyhäinpäivää ja kauniita ajatuksia.

Parasta juuri nyt

- Eeva Kolun postaus Lokakuussa (klik) kolahti.  Erityisesti nämä kohdat:

Elämä voi alkaa. Elämä on alkanut. Elämä kuluu. Huomenna keskiyöllä lokakuu vaihtuu marraskuuksi. ...

Se puoli minussa jolla on laajempi perspektiivi, sanoo: hölmö, etkö muista mitään? Kuukauden alussa villiviini oli vielä vihreä. Ja sinulla se takki, joka päällä nyt et voisi edes kuvitella lähteväsi ovesta ulos. Kaikki se elämä tässä välissä!

On tapahtunut paljon.

Kaikki etenee juuri oikeassa tahdissa. Yritän pysyä siinä tahdissa. Yritän pysyä tässä, en aina askeleen edellä. Ja tehdä odotellessa jotain muuta kuin vahtia ovea.

- maailman söpöin Ensitreffit Alttarilla pari: Anniina ja Ville. Aitoja, itsensä ja toisensa hyväksyviä aikuisia. Heillä on mielestäni suorastaan täydelliset mahdollisuudet onnistua liitossaan. Kahden muun pariskunnan onnistuminen sitten ei...

- Saku Tuomisen haastis uusimmassa Anna-lehdessä ja asenne:

- Tuulan postaus Ajatuksia talvi-aikaan siirtymisestä (klik) ja Marikan ajatus:

"Marraskuu on aina se hankalin kuukausi: kun siitä selviää ylitse, ollaan jo adventtiajassa ja sen jälkeen mennään kohti kevättä joutuisasti.Tänä vuonna selätämme marraskuuta suunnitelmallisesti: jokaisella viikolla on (tosin vähän vahingossa) jotain ekstraa, mukavaa odotettavaa ja tekemistä.
Ja kun ne neljä juttua (oikeastaan viisi!) on tehty, ollaankin jo tonttuilukaudessa :)"

- Inkiväärilohen ohje uusimmassa Me Naisissa. Olisiko tämä pyhäinpäivän the resepti?

Viikon ei-parasta

- Jukka Pojan Maistaa Papaijaa. Voi kiesus, miten karmaiseva rallatus (ja korvamato).

Iloa MARRASKUULLE ja rentoa viikkistä!