Weekly Report

Viikko oli normiviikko ilman mitään kovin ihmeellisiä tempauksia, joskus sekin on tietenkin paikallaan. Näin lounaan merkeissä mm. ex- työkaverin, jonka kanssa keskusteltiin siitä, miten olisi kiva näin 40+ vaihtaa alaa, mutta vaikealta se tuntuu.... ja kuitenkin ihmiset vaihtavat työpaikkoja koko ajan, eikä taantumakaan kestä ikuisesti. Pohdinnat jatkuvat....

Sunnuntaina - eli vappuaattona minua alkoi toden teolla v-tamaan hyytävä keli. Kylmyys, joka tuntui luissa ja ytimissä. Harmaus, joka teki minustakin harmaan ihmisen. Ajattelin, että ihan sama, pitääkää vappuaattonne, syön sipsejä, siemailen kuplivaa, katson tv:stä hömppää, mulkoilen muita ihmisiä jos niihin törmään, mutta jos vain voin, välttelen niitä (ja niin teinkin). Ei siis ollut mikään super kiva vappuaatto!

Vappupäivänä tapahtui ihme, eli heräsin klo 6 (kuten nykyään aina, koska koira herättää) hyräilevään aurinkoiseen aamuun. Energiatasot olivat tapissaan, hurrikaanin voimalla ja innolla kokkailin ruokaa, siivoilin ja katoin pöytää ulos postimerkin kokoiselle pihalle. Tein koiralenkin hymyssä suin, katselin höperönä keski-ikäisenä oravien ja citykanien puuhia, elämä tuntui taas Vivaldin keväältä. Iltapäivä olikin historiaa, oli niin rennon mukavaa kotoista ja leppoisaa. Lapset kirmailivat lähipihoilla ja aikuiset höpöttelivät omiaan. Oi auringon iloa!

VIIKON ASU: Otin - siperian hyisen kelinkin uhmalla - esiin trenssin. Harmaan kaulaliinan kera se lämmitti mua juuri ja juuri.

VIIKON PELÄSTYS: Kävimme koiruuden kanssa koirapuistossa viikonloppuna kun nuori (tuttu) staffi hyökkäsi ja kävi kiinni koiruuden leukaan ja kaulaan. Puri raivokkaasti siinä sitten muristen ja äristen vaikka yritin heti päästä väliin. Koiran raivo oli niin suuri ettei mitään vaikutusta ennen kun staffin  omistaja tuli irrottamaan koiran leuat irti ja sai siitä itselleen palkaksi veriset sormet. Koiruus oli aivan peloissaan tilanteen jälkeen ja niin olin minäkin, hyökkäyksen voima/äkillisyys oli niin suuri. Illalla huomasin kaulapannan alla verisen haavan, joka oli ehkä n 1,5 cm pitkä. Putsasin haavan ja kiitin universumia siitä, ettei käynyt pahemmin.

VIIKON HIMOTUS: Tykkään nimenomaan laukun mittasuhteista, vaikka yleensä tykkään super isoista ja pussukkamaisista laukuista. Minkäs nainen mieliteoilleen voi ;) Rennon särmä ja monikäyttöinen laukku, jota voi käyttää yli olan. Tennareidenkin kaveri.

VIIKON ILOUUTINEN: Onnistuneet koiran ulkoilutus Tindertreffit, niin onnistuneet että kävimme eilen uudestaan. Ei tästä enempää mutta onpa mukavaa käydä treffeillä niin, että juttu luistaa.

VIIKON AJATUS:  
Ajattele, että jokainen ihminen,
joka sattuu tiellesi, on tärkeä sinulle.
Hän on tilaisuus, jonka voit käyttää
tai jättää käyttämättä.
Kersti Bergroth 

Oi onnea kun saimme syödä ulkona

Vappufiilistä

Ilon kautta pikkulauantaihin!