- Tigerista löytynyt Gua sha, hintaa jopa 3 e. Olen tehnyt nyt Gua sha -hommeleita noin pari viikkoa ja voin lämpimästi suositella sen käyttöä. Huhut kertovat, että tämä mystinen hierontakivi kadottaa kaksoisleuan ja nostaa mikroverenkierron vireytymisen ansiosta ihon kunnonkin aivan uudelle tasolle. Kaksoisleuka ei ole kadonnut, mutta mielestäni kivi kiihdyttää lymfanestekiertoa ja avaa lihaskalvojen jännityksiä. Mielestäni myös iho on kirkastunut ja turvotus laskenut. Lämmin suositus! Ja huom säilytä kiveä jääkaapissa! Ps. Telkkaria katsellessa saa tehtyä helposti 5 min kasvohieronnan....
- Juha Vuorisen vuorisaarna (klik). Päivän naurut!
- Dr Martensit. Olen harkinnut Martensien hankkimista, mutta pohtinut, ovatko ne mun juttu – en nimittäin koe varsinaisesti olevani mikään maihari-ihminen. Nyt uskaltauduin virtuaalisille kenkäkaupoille enkä voisi olla tyytyväisempi. Vitsit, miten hyvältä nämä jalassa tuntuvatkaan! Täydelliset syyskengät ! Niin ja malli on se Flora.
- Oprah’s Supersoul Conversations- podacast. Jenkkijuontaja Oprah Winfreyn juontamassa podcastissa liikutaan melko syvällisissä ulottuvuuksissa, mutta tästä huolimatta (tai juuri tämän takia) podcast on kiinnostavaa kuunneltavaa. Olethan tsekannut jo Antti Holman Auta Antti- podcastit -parhautta!?
- syysloma, joka oli tänä vuonna sellainen, että äitee oli töissä ja pojat vapaalla. Jotain sentään tehtiin yhdessä, kävimme syömässä yhdessä poikien valitsemassa ravintolassa (joka on lähes poikkeuksetta nepalilainen). Ja mitä siellä pojat tilaavat? JOKA kerta Butter Chickenin...ihan joka kerta. Itse olen pyrkinyt nykyisin ottamaan kasvis- tai kalavaihtoehdon. Tällä kertaa otin kasvispyöryköitä tomaattivoi-kermakastikkeessa. Nam!
Olen tässä muutamana hetkenä kurkkinut nettikauppoja ja käynyt kaupungilla. Tavoitteena on ollut löytää yksi-kaksi mukavannäköistä ja päällä mukavaa, helppohoitoista yläosaa. Arki kun on yhtä hurlumheitä, ei silittäminen tai kuivapesujutut ole prioriteettilistalla edes top kuudessakympissä.
En tiedä mitä mulle on tapahtunut, mutta kaikki naisellinen kukkamekko ja rimpsutyyli on alkanut näyttää silmissäni liian kesäiseltä ja jopa hiukan tunkkaiselta. Mieli on alkanut kaivata selkeitä linjoja, yksinkertaisuutta, mustaa ja valkoista, minimalistista..... Mustia fakkuja, valkoista paitista, mustaa merinovillatakkia, COS:in mustaa ulkotakkia. Ihan outoa!
Onko tämä sitten ihan luonnollista muutosta? Ehkä naisella on oikeus muuttaa mieltään ja se on ihan luonnolllista, että tyylit vaihtuvat iän kertyessä. Toisaalta pitäisikö sitä näin 40+ v. olla jo oma tyyli? Mene ja tiedä, ehkä tämäkin vaihe on ohimenevää. Ehkä keväällä puen päälleni taas kukkamekkoja ja rimpsuja.
Joka tapauksessa näillä mennään. Nautin tästä tyylistä ja vaiheesta- ja punainen huulipuna säilyvät edelleen!
- viikko oli hurjan paljon parempi kuin edellinen viikko. Mulla on aina ollut optimistisen luonteeni vastapainoksi taipumus melankoliaan, enkä ole välttämättä pitänyt sitä huonona asiana. Omassa alakulossa kieriskely on silloin tällöin terapeuttista ja inspiroivaa. Ja mikä parasta siitä voi nousta ylös ihan omin voimin!
- koska pojat olivat isällään ruokapolitiikka oli epäpoliittista. Söin harva se ilta avokadon, 1 koipireisipalan ja vuohenjuustoa. Outoa mutta hyvää!!
- puolustin työkamua, joka kärsi överityökuormasta ja samalla eräs kollega yritti antaa hänelle lisää työtehtäviä! Satuin olemaan tilanteessa paikalla ja sanoin, että eihän x voi vastaanottaa lisää työtehtäviä, koska ei ehdi nytkään tehdä omiaan. Kommentti minulle oli: "Sulla on liikaa mielipiteitä!" Just.
- Tinderöin jonnin verran
- tykkäsin siitä, että Paula Vesala otti kantaa vihapuheisiin. ”Viharikoksesta tuomittu ei voi toimia kansanedustajana. Saati sitten kaksi kertaa viharikoksesta tuomittu”, Vesala kommentoi Twitterissä Tynkkyseen viitaten, vaikkei tätä suoraan nimeltä mainitsekaan.
- järkytyin Turkin hyökkäyksestä Syyrian kurdialueelle. SOTA &)&)()&/)(+8
- pojilla alkoi syysloma, ja olivat superhappyja
- lauantaina olimme koiruuksien kanssa iltalenkillä ja näimme muutaman muun ohikulkijan kanssa pienen räpiköivän variksen ruohikossa. Eihän sen ohi vaan voinut mennä ja koska olin ainoa kenellä oli puhelin mukana, niin soitin hätänumeroon. Hiukan ällistytti, että ensimmäinen ehdotus mulle oli, että voiko joku laittaa sen niskat nurin?? WTF! Lintuhan oli loukkaantunut, miksi ensimmäinen ajatus oli se, että se piti tappaa? Loppujen lopuksi poliisit tulivat paikalle, ja meitä paikalla olleita pyydettiin lähtemään pois. En siis saa koskaan tietää mitä tapahtui pienelle reppanavarikselle. Snif. VIIKON HIMOTUS: Dr Martenin Florat, jotka bongasin (taas!) Norppaliinan Instasta.
VIIKON ELOKUVA: Viaplayn (2 viikkoa voi katsella ilmaiseksi) Nuori Astrid on perinteisesti toteutettu ja tunteisiin vetoava draamaelokuva rakastetun lastenkirjailijan nuoruuden kriisistä. Kun Astrid Lindgren oli nuori hän sai lapsen ja luopui hänestä pitkäksi aikaa - asia mikä vaikutti hänen elämäänsä perinpohjaisesti. Jotakin, mikä teki hänestä yhden aikamme edelläkävijänaisista ja koko maailman rakastaman tarinankertojan. Nuori Astrid on kertomus siitä, kuinka Astrid aikansa odotuksista ja uskonnollisista määräyksistä piittaamatta päätti rikkoa yhteiskunnan normeja ja seurata sydäntään.
Elokuvan kantavasta voimasta ja sykkivästä sydämestä ei voi sanoa muuta kuin, että Alba Augustin eloisa ja herkkä sekoitus elämäniloa, uhmaa, tuskaa ja epätoivoa sisäistää pääosaroolin vaatimukset täydellisesti. Myös ajankuva 1920-luvun Ruotsista on toteutettu huolella.
Ihana, toivorikas elokuva naisen vahvuudesta - suositteluni!
VIIKON AJATUS: "People aren’t either wicked or noble. They’re like chef’s salads, with good things and bad things chopped and mixed together in a vinaigrette of confusion and conflict."
- Lemony Snicket, The Grim Grotto
- 6 asiaa, joilla aion taklata ihan ässänä kaamosmasennuksen blogissa Start living your best life. Ihan parhaita vinkkejä oikeasti, LUE (klik)
- en ole koskaan koskaan pitänyt Bradt Pittiä hottiksena, mutta uusin haastis Anna-lehden oli kyllä hyvä! Mieshän vaikuttaa superajattelevalta, seestyneeltä ja näyttää jotenkin niin komealta kaikkine ryppyineen. Myös Ellinooran haastis kosketti.
Liian usein meitä naisia yritetään änkeä bokseihin, joissa mahtuu olemaan vain tietynlainen. Minua se on aina ahdistanut. Siksi olen halunnut omia tyttöjen värinä pidetyn vaaleanpunaisen, neutralisoida sen ja liittää sen monenlaisiin tunnetiloihin.
- uusi Minni huppari, jonka tilasin Uniqlolta, ihan super mukava ja sitä voi käyttää sukkisten tai farkkujen kera. Olen jostain syystä heivannut syksyn tullen kukkamekot hemmettiin, ja jalassa ovat farkut ja paitis/tunika/collari melkein joka päivä.
- jouluun on enää 75 päivää. Onneksi mulla on valmiina ikkunassa joulutähti - se on ollut ikkunassa koko vuoden ;).
Sitten vahva mielipide:
Ei parasta juuri nyt: Latvalan kanssa juurikin häänsä peruneen Maisa Torpan jahtaaminen lehdissä ja lentokentillä. En tykkää, sydämentöntä!! Nainen elää omaa henkilökohtaista kriisiä ja helvettiään, voisiko hän saada elää edes hiukan rauhassa? Missä on ihmisten ja lehdistön inhimillisyys?
Minulle on aina vaikeaa seurata uutisia, jotka koskettavat yksittäisiä ihmisiä.
Oli kyseessä sitten kiinni saatu rikollinen tai irtisanottu johtaja tai miestään pettänyt Maisa, en osaa lukea juttuja ilmiötasolla.
Mietin vain, miltä ihmisestä sillä hetkellä tuntuu: itkeekö hän, lukeeko itse uutisia, mitä sanoo perheelleen. Vaikka se olisikin ihan omaa syytä, en osaa olla ajattelematta, miltä rintalastassa tuntuu niin iso nöyryytys?
Tietenkin ison mittakaavan asioissa analysointi, spekulointi ja vitsailu kuuluvat asiaan. Spektaakkelit ovat hauskoja ja skandaaleissa on kutkuttavaa nähdä, miten asia paisuu paisumistaan, kunnes lopulta unohtuu.
Mutta silti: en osaa unohtaa ihmistä hyökytyksen takana.
Ah, Pinterest, tuo maaginen runsaudensarvi, joka on täynnä reseptejä, DIY-elementtejä ja asuinspiraatiota. Vaikka onkin helppoa eksyä kaikkeen kauniiseen runsauteen, joskus on hyvä lähestyä Pinterestiä mission kautta, kuten löytää täydellinen talvityyli.
Re-pinnauksen voiman ansiosta on olemassa joitakin asuja, jotka ovat nousseet Pinterestisä ylitse muiden. Nämä suositut asu kokonaisuudet eivät erotu pelkästään siksi, että ovat mukavia päällä, vaan myös siitä, että ne näyttävät myös hurjan hyvältä.
Alla muutama erityisen inspiroiva asukokonaisuus juuri nyt, ollos hyvä!
ISo jättikokoinen villahuivi, raitaneule ja tennarit. Ihana asu!
ISo neule ja ISO pipo - hauska kokonaisuus!
Pörrötakki näyttää hyvältä, itse kyllä valitisin pitemmän version.
Iso jättikokoinen takki on aina in ja kaunis.
Entäpä tennarit ja mustat farkut? Ihana asukokonaisuus!
Ollos hyvä, tästä oli tietnekin kaikille taas kovasti hyötyä :)
Muiskuja päivään!
- sain positiivista palautetta pomolta ja olin happy
- olin kätevä emäntä ja tein viikolla ruuaksi mm. poikien pyynnöstä jauhelihakastiketta & spagettia, kanaa ja nuudeleita
- esikoinen oli kovassa flunssassa ja sain rapsutella sitä vähän
- osallistuin Roosa-nauha keräykseen
- sain uuden flunssan (viime flunssasta 2 viikkoa) ja suoraan sanottuna v-tti ja olo oli muutenkin yksinäinen poikien ollessa viikonloppuna isällään. Mietin elämää ja sitä että olen kohta jo kolmatta vuotta sinkku. Tajusin, että olen oikeastaan menettänyt uskoni ihanaan parisuhteeseen, eikä se ole hyvä juttu ollenkaan. Siihen, että joku minun tyylinen ihminen kaipaisi elämäänsä samoja asioita kuin minä. Alan olla melkein varma, että miehet ovat vain loppuneet. Ne on jo jaettu ja minä vain en voittanut tässä arvonnassa. Siksi Tinderöinti takkuaa, en jaksa edes yrittää....
- päätin alkaa kehua toisia ihmisiä vähintään yhden kerran päivässä. Olen ollut asiassa oikein hyvä, kehujen antaminen on ollut mulle aina helppoa, mutta jostain syystä se on nyt jäänyt vähemmälle...olisiko ollut työnaloitusväsymystä? Eli kehaistaan kaikki menemään! Ennen kaikkea kauniiden sanojen voima nostattaa sanojen kuulijaa ja sen vuoksi niitä annetaan. Nostetaan toisiamme, kun olemme itse siinä välillä melko kehnoja.
VIIKON ASU: Arketin tikkitakki ja vanha HM mekko.
VIIKON SARJA: Murhaajajahti Areenassa. Tosipohjainen sarja kuvaa Lontoota vuonna 2004 pelossa pitänyttä rikosaaltoa, jossa nuoria naisia joutuu uhriksi. Rikostutkintaa johtaa rikosylikomisario Colin Sutton. Minisarja perustuu etsivä Colin Suttonin muistelmiin ns. bussipysäkkimurhaajasta. Jos tykkäät brittijännityksessä, sarja on oiva valinta.
Britanniassa hyvän vastaanoton saaneeseen Murhaajajahti-sarjaan on tulossa toinenkin tuotantokausi. VIIKON AJATUS: Koska olo on ollut flunssainen ja vähän alamaissa, kaipaan jotain positiivista:
Älä pelkää pimeää pimeyttäsi,
siinä on toivon siemen:
se voi muuttua valkeudeksi.
Ja vain hän joka on pimeyden kokenut
osaa iloita valosta.
Valo muuttuu kirkkaudeksi
pimeyttä vasten.
Vain pimeässä näkyvät tähdet.
Vain hiljaisuudessa kuuluu laulu
ja rauha rauhaa
vasta taistelulla kivulla lunastettuna.
-Maaria Leinonen-
Valoa kohti. Valoon. Mutta ensin pimeän läpi. Ensin etsittävä pimeälle nimeä, ensin etsittävä pimeästä ovi itsensä kokoinen, mentävä läpi pimeän puhki. Yksin. Yksin, itseään kysyen pelkonsa nimeä kysyen. Mentävä pimeän taakse kohti läpi. Ja katso: valkenee! Ja katso: eräänä päivänä kaikki valoa. -Maaria Leinonen- VIIKON LIIKUTUS: Bogin 1 v synttärikuva. Niin kakkukin on varsin valloittava ;)
- uusin Me Naiset oli oikein verraton lukupaketti. Kiinnostavaa oli mm. Anne Kukkohovin ja Kaarina Utrion haastikset. Anne Kukkohovi puffasi uutta kirjaansa ja erityisesti pidin siitä, että hän halusi katkaista puhumattomuuden kierteen äitinsä kuoleman jälkeen veljensä itsemurhasta, ja kertoa avoimesti, mitä kaikkea perhe kävi läpi ja millaiset jäljet se häneen jätti.
On tärkeää ymmärtää, että vaikka tulisi rikkinäisistä ja rankoistakin olosuhteista, minuuttaan voi muuttaa vielä aikuisena. Ihminen
kehittyy koko ajan. Minulle tärkein keino on ollut avoimuus. En halua viedä salaisuuksia mukanani hautaan äitini tavoin, vaan
jos jollekin tarinani jakamisesta on apua, avoimuus on kannattanut."
Anne toivoo, että avoimuus inspiroisi muita jakamaan omia vaikeita kokemuksiaan esimerkiksi somessa hashtagilla #annehaaste. Hyvä Anne!
- Hullut päivät ja ruokaostokset Herkusta (muuta en ostanut). Ostin mm juustoja, salaatteja ja ihanaa vuohenjuustolasagnea.
- voihan Trump! Tämä ao. video jaksoi naurattaa töissä aika monta kertaa ja kuten tiedämme; nauru pidentää ikää.
- the ruska. Nyt on ruska kauneimmillaan ja vaikka inhoan räntäsadetta, kyllä luonto on nyt huikea.
- korealainen THANK YOU FARMER Back to Relax Soothing Gel Mask, jota bloggaaja Virve Fredman suositteli (klik). Raikas geelinaamio täyttää ihon kosteusvarastoja loistavasti ja sen rauhoittava koostumus tasoittaa ihoa. Hintaa taisi olla 25 e ja tilasin naamion ebaystä.
- mokailin töissä pienessä mittakaavassa mutta ärsytti silti ihan älyttömästi
- en tehnyt mitenkään pitkää päivää, mutta olin iltaisin laiska ja flegu. Samalla oli jotenkin rauhaton olo, enkä tiennyt mistä se johtuu...Ehkä en luottanut elämän kulkuun, tai siihen että hyvin asioita tapahtuu just mulle.
- tähän fiilikseen paras apu oli kävelylenkit Kallvikissa. Löysin sieltä itseni ja koirat jopa kaksi kertaa viikon aikana. Kyllä luonto ja meri vain rauhoittavat ja antavat perspektiiviä elämäään. Sunnuntaina sain lenkkiseuraksi ystiksen ja kyllähän maailma oli taas piirun verran parempi paikka lenkin jälkeen.
- viikko oli yhtä herkuttelua. Tein kotona mm. kasvislasagnea ja perjantaina oli töissä pitsaperjantai, lisäksi jälkkäriksi kollegan tekemään puolukkakinuskikakkua - taivaallista!
- perjantaina selailin Hullareitten kuvastoa enkä löytänyt oikein mitään lukuunottamatta muutama kiinnostavaa kosmetiikkatuotetta. Onko Hullarit kokenut inflaation? Vielä 10-15 vuotta sitten Hullarit olivat the juttu, siellä oli aina jotain kiinnostavaa tai tavoiteltavaa...toisin on nyt.
- lauantaina oli kenties tämän astisen syksyn kaunein päivä.
- ihmettelin uutta Miss Suomea. Miss Suomi 2019 on - niin kuin aina ennenkin - sievä, mutta valitettavasti hän ei tule menestymään minkäänlaisissa kansainvälisissä kisoissa.
- olin niin monta kertaa ylpeä pojistani. Esikoinen voitti etnniskisat vioikonloppuna! On se ässä!
VIIKON ASU: Saatoin ostaa Arketin tikkitakin....
Silmät kiinni on hyvä olla
VIIKON TV-SARJA: UUSIA rikossarjoja puskee esiin tasaisella tahdilla, mutta Netflixin Criminal (2019) erottuu muista ainakin konseptillaan. Sarjasta julkaistiin samanaikaisesti neljä kolmen jakson kokonaisuutta, joista yksi tapahtuu Britanniassa, toinen Ranskassa, kolmas Espanjassa ja neljäs Saksassa. Jokainen on tapahtumiltaan itsenäinen, ja kukin jaksoista keskittyy omaan rikostapaukseensa. Katsoin brittiversion ja tiivistettynä sarja on ovelaa ja viihdyttävää jännitystä.
VIIKON AJATUS:
Viikon viisaus: "Always make sure you find something to look forward to every day. A cup of coffee tomorrow morning, wearing your favorite sweater this week, a phone call from your family, knowing you’ll see your love on Friday. Having something to look forward to can mean all the difference between a shitty week, and a marvelous week."
▼
(via openyourheartandshine)
Mahtavaa uutta viikkoa! Täällä aamu alkoi kannullisella kahvia, jospa tää kooma helpottaisi....nää pimeät aamut eivät ole mun juttu yhtään...
- Roosa nauha -keräys, joka käynnistyi 24.9.! Isoäitini on kuollut rintasyöpään ja myös äitini on sairastanut saman syövän, ihan jo siksikin asia liippaa läheltä. Joka vuosi ostan 4 e hintaisen roosan nauhan, ja haastan kaikki mukaan! Naisten syöpiin eli rintasyöpään ja gynekologisiin syöpiin sairastuu joka vuosi yli 6 500 suomalaista naista.Tämän vuoden nauhan suunnitteli sairauden kolmesti läheltä kohdannut ihana Seela Sella. Syöpäsäätiö kertoo nauhan viestin olevan "Näytä tunteesi. Näytä tukesi". Tunteet näkyvät Sellan nauhassa hopeisina ilon ja surun pisaroina.
- Laura friman ja Radio Helsinki. Olen ihan hemmetin kypsä kaikkiin noihin jumputusmusaa soittaviin radiokanavoihin ja tyhjänpäiväisiin höpinöihin, ja Lauran iltapäivä on mielestäni raikkainta radiota pitkästä aikaa. Laura Friman on toimittaja ja pop-tietokirjailija, joka on toiminut muun muassa Imagen ja Helsingin Sanomien kolumnistina ja avustanut lukuisia aikakauslehtiä. Laura Frimania kuullaan taajuudella joka arkipäivä klo 13-17.
- Leopraditakki, jonka kaivoin naftaliinista
- Lidlin tortellinit ja löytö S-marketista basilikamozzarella. nam.
- Greta Thunberg ja tämä Pekka Juntin kolumni - niin kyllä kolahti! Hienoa huomata, että nuorissa on tulevaisuus! Greta puhuu totuutta, joka vavisuttaa maailmaa
"Minua ei kiinnosta, miten Greta Thunbergin mielenterveys kestää saati miten hän lapsena jaksaa valtavaa julkisuutta. Hyvä netin ilmastovähättelijä, ei se kiinnosta sinuakaan. Ei vaikka Thunbergin vointi näyttää olevan sinulle koko ilmastokeskustelun suurin huolenaihe. Sanot, että Thunberg on Soroksen sylivauva, vanhempiensa aivopesemä, että hänen kustannuksellaan tehdään vain rahaa. Ruotsalaisviranomaisten pitäisi ottaa mokoma vammaistyttönen huostaan, vaadit, koska sinulla on niin kova huoli. Empaattista, mutten usko sanaakaan. Olen 39-vuotias ohimoilta kelottuva äijä. Koko elämäni ajan on tiedetty, että ilmasto lämpenee. Kansainvälinen tutkija-armeija, YK, lukemattomat kansalaisjärjestöt ja Sauli Niinistö ovat vakuuttuneet, että ihminen ilmaston paskoo. Syynä on fossiilitalous, ne taianomaiset maasta löytyneet polttoaineet, joita ilman minäkin kyntäisin parhaillaan hevosella ohrapeltoa kotikyläni savimailla, joita ilman meitä olisi vähemmän täällä, joita ilman ihmiselukan lopullinen harppaus olisi jäänyt toteutumatta. Ilmastonmuutoksen äärellä joudun kohtaamaan ymmärrykseni puutteet ja luottamaan itseäni viisaampiin.
Tiede ei ole yksimielinen. Sen muistat meille somessa kertoa. Minä sanon, että on terveen tieteen merkki, että totuuksia haastetaan. Minulla ei ole kykyä arvioida, kuka lopulta on oikeassa. Ei sinullakaan ole, vaikka Greta-uutisten kommenttiketjuissa olet varma asiasta ja linkkaat jonkun CLIMATE REAL TRUTH -sivuston dokumentin, josta olet saanut vahvistusta uskoosi.
Ilmastonmuutoksen äärellä joudun kohtaamaan ymmärrykseni puutteet ja luottamaan itseäni viisaampiin. Lisäksi uskon omia silmiäni. Haen näkemästäni vahvistusta niin kuin sinäkin. Kun pakkasmittari näyttää kerran talvessa –30 Anders Celsiuksen asteikolla, sinä linkkaat siitä kuvan someen ja huudat hirtehisesti, että tulisi jo se vietävän ilmastonmuutos. Minä ihmettelen, kuinka Suomessa jolkottaa ihan outoja elukoita, liitelee kerrassaan kummia lintuja ja perhosia. Samalla tuiki tavalliset kotoperäiset lajit katoavat. Metsäjänis pakenee pohjoiseen rusakon tieltä. Riekot kuolevat suo kerrallaan, ja kohta niitä on enää Ylä-Lapissa. Olen törmännyt metsäkauriin jälkiin tunturissa, vaikka luulin, että se on poron maata. Luonto on aina muuttunut, sanot ja minä myönnän sen. Eihän jääkauden jälkeinen luontomme ole vanha, mutta ei sen pitäisi tällä lailla harppoa. Se on luonnollista ilmastonmuutosta, sanot, kun jälleen yksi Uudenmaan kokoinen jäävuori ryskää ikijäästä irti. En pysty kommentoimaan juuta enkä jaata tähänkään, mutta kysyn: eikö ilmastonmuutosta silti kannattaisi koettaa hidastaa? Eikö hiilidioksidia kannattaisi poistaa ilmasta, eikö kuudetta sukupuuttoaaltoa pitäisi yrittää jarruttaa? Herrattu sentään, kai jotakin kannattaa tehdä, jos miljoonakaupunkeja uhkaa vedenpaisumus. Tähän joku kaikkein kirkkaimmin näkevä sanoo, ettei ole mitään ilmastonmuutosta. Sen edessä olen sanaton. Elämme aikaa, jossa ruotsalainen autistinen tyttölapsi Greta Thunberg sanoo kaiken vuosikymmeniä tiedetyn ääneen, irvistellen ja rumasti, meitä aikuisia syyttäen. Hänen viestinsä maailman johtajille on populistinen, mutta julmetun kirkas. How dare you? Kuinka te kehtaatte? Kaikki maailman poliittiset johtajat kuuntelevat. Sadat miljoonat kansalaiset kuulevat. Minä puolestani ennustan, että puhe oli historiallinen. Mutta sinä olet ilmastovähättelijä ja puutut Thunbergin ulosantiin. Sanot, että hänen puheensa YK:n ilmastohuippukokouksessa oli teatraalinen, feikki, yliampuva, huonosti näytelty. Saattaa olla. Sinä ilmastotieteen ja esiintymistaidon monialaisena osaajana osaat kuvailla kommenttiketjuissa esityksen varmasti minua paremmin. Minä puolestani ennustan, että puhe oli historiallinen. Se oli kaliiberia Mahatma Gandhi, Nelson Mandela tai Martin Luther King. Se oli aikakauden kuva, ajan henki, mahdollinen käännekohta. Siksi en jaksa kantaa huolta Greta Thunbergin mielenterveydestä. Ei yhden ruotsalaisnuoren jaksaminen ole tässä se tärkein asia, jos kaikkien nuorten tulevaisuus keikkuu vaakalaudalla. Jos Thunberg saa tuhonkelkkaa nitkahtamaan edes piirun paremmalle uralle, hänen elämällään on ollut merkitystä. Jos pilkan ja vähättelyn määrästä pitäisi jotakin päätellä, liikahdus on tapahtumassa. Sillä kun vasta-argumentit kuivuvat, keskitytään sanojaan.
Argumentum ad hominem, minä sanon ja sinä katsot Googlesta."
Koska suppilovahverot pursuilevat keittiönkaapeista ja laatikoista, olen etsinyt naalien ja näätien kanssa hyviä sienireseptejä. Maanmainio kasvislasagne joka löytyi täältä (klik).
Lasagnelevyjä (itse käytän lähes aina kokojyvää, se maistuu mielestäni paremmalta) Juustoraastetta
Tomaattikastike:
oliiviöljyä 1-2 valkosipulin kynttä pari desiä tummaa soijarouhetta (muutamia kuivia soijapaloja sekaan) soijakastiketta 1-2 porkkanaa 1 pieni kesäkurpitsa kourallinen sieniä (suppiksia tai tatteja) 1 tlk kidneypapuja tai ruskeita papuja 1-2 tlk tomaattimurskaa 1 dl pakasteherneitä 1 kasvisliemikuutio ja / tai suolaa mustapippuria paprikajauhetta oreganoa basilikaa 1 prk smetanaa
Laita soijarouhe likoamaan soijakastikkeella maustettuun veteen. Kuumenna öljy pannussa keskilämmöllä, kuullota ensin valkosipulit kevyesti ja lisää sitten pieniksi pilkotut porkkanat, kohta pilkotut sienet ja kesäkurpitsa. Valuta soijarouheesta liotusvesi pois ja lisää pannuun. Lisää tomaattimurskaa sen verran, että muodostuu helposti sekoitettava kastike. Anna hautua hetken ja lisää loput ainekset.
Valkokastike:
noin 3-4 kukkuraista ruokalusikallista venhäjauhoja rasvaa (itse käytän voita ja öljyä sekaisin) vettä ja maitoa juustoraastetta kasvisliemikuutio tai suolaa ripaus valkopippuria / muskottipähkinää
Yhdistä rasva ja jauhot kattilassa. Lisää rasvaa sen verran, että seoksesta muodostuu helposti sekoitettava tahna. Lisää tilkka vettä ja sitten maitoa, sekoita vispilällä vimmatusti. Anna välillä jauhojen kypsyä ja lisää maitoa, kunnes sopivanpaksuinen kastike on syntynyt. Lisää mausteet ja kourallinen juustoraastetta.
Säädä uuni 175-200 asteeseen, voitele vuoka. Laita hiukan tomaattikastiketta pohjalle ja kerros lasagnelevyjä. Levitä päälle kerros tomaattikastiketta ja ihan hiukan valkokastiketta, sitten taas lasagnelevyjä ja molempia kastikkeita (valkokastiketta vain vähän, säästä suurin osa pinnalle). Laita kerroksia sen verran kuin vuokaan mahtuu ja aineksia piisaa. Koko komeuden päälle levitä loppu valkokastike niin että koko lasagne peittyy ja muhii valkokastikehunnun alla. Päällimmäiseksi ripottele reilusti juustoraastetta.
Paista uunissa n 60 minuuttia tai kunnes pinta ruskistunut ja haarukka menee helposti levyjen läpi.
** Tein tätä eilen ja oli pakahduttavan herkullista!!! Aikuisille ja ennakkoluulottomille lapsille!
