Muotikoordinaattorin iloinen raportti: Nanso räjäyttää pankin

perjantai 21. tammikuuta 2022

Aktiivisena ja taitavana muotikoordinaattorina tutkailen aina innolla suomalaisten vaatemerkkien mallistot. Nanso on yllättänyt viime vuosina positiivisesti, näyttää aidosti siltä, että Nanso on täysin uudistunut ja unohtanut (menneen) maineensa säkkimäisten trikoovaatteiden pyhättönä. 

Saatoin käydä eilen Nanson myymälässä ihan vain tutkailemassa kevätmuodin tuulahduksia ja OK, kaksi kärpästä yhdellä iskulla, näin kamun siinä samalla kahvin merkeissä.

Siis en kestä, olen lähes sanaton ja hurmioissani, Nanso yllättää kevätuutuuksillaan potenssiin 2! Myymälä oli täynnä ihanuuksia, esim paksuja kollarimekkoja ja raitatunikoita - ja kaikki ovat tosiaan sellaista paksumpaa puuvillamateriaalia, jota ainakin itse vaadin omaan vaatekaappiini. Unohtakaa löpsöt henkkamaukat ja tsekatkaa Nanso, tämä on käsky!




ps. Pisteitä myös siitä, että hinnat ovat esim Marimekkoon verrattuna kohtuullisia!

Valoisaa mieltä ja pieniä iloja viikkikseen!  

Kun elämä on yhtä ajatusten sekamelskaa

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

HIP HURRAA; uusi vuosi uudet (realistiset) unelmat = ?. Ei mikään super onnellinen tammikuun alku on takana. Varsinkin tällä viikolla orastavaa flunssaa ja omaa mielen sekamelskaa on ollut liikkeellä. Välillä olen ollut hajoamassa omaan suunnattomuuteeni, tummiin silmänalusiini ja saamattomuuteeni, vaikka muutamaa työpaikkaa olenkin hakenut. Mitä lie apatiaa on liikkeellä, mene ja tiedä?

Totuus on se, että kaikki on viime aikoina ollut hyvin epäselvää, eikö useimmilla meistä ole kuitenkin selkeä suunta (työ)elämälle?  Päivät ja olo ovat olleet (räntä)sateisia,  tunteet niin monimutkaisia, ettei niitä ole osannut pukea sanoiksi edes itselleen, saati läheisilleen tai tuntemattomille. Olen yrittänyt ymmärtää asioita ja itseäni ja miettinyt kuinka tästä eteenpäin? Pitäisi löytää työpaikka, ja mahdollisimman pian, olen kuitenkin yh!  Samalla haaveilen uudesta, tavoiteellisesta ja mielekkäästä suunnasta uralle. Tässä on kuitenkin edessä työvuosia vielä min 17 v. Työn pitäisi olla antoisaa, kehittävää ja siitä pitäisi ansaita edes keskinkertaisesti. 

Törmäsin eilen parkkipaikalla mukavaan naapuriin ja hän kysyi mun tavoitteista uudelle vuodelle. Sopersin jotain uudesta työpaikasta, lähinnä mietin itsekseni sitä, että pitäisikö vain hakeutua "vanhalle uralle", eikä edes yrittää saada uutta suuntaa työelämään?  Uuden aloittamiminen vaatisi NIIN paljon kouluttautumista ja opiskelua, ja se olisi taloudellisesti hyvin haastavaa.  Ja kuitenkin meillä on vain yksi elämä.

On paljon, mistä olen kiitollinen, mutta myös paljon, mitä en vieläkään ymmärrä. Ja kuitenkin mulla on NIIN PALJON on koti, kultaiset pojat, ihanat ystävät, perhe ja höpsöt koirat. Ehkä kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää, juuri nyt. Olkoon niin, että asiat ovat kesken tai puolitiessä. Ehkä elämässä on aikoja, jolloin asioiden pitää olla hetken ajan kesken. Ja kun asiat ja tunteet muhii tarpeeksi kauan, tulee joku kaunis päivä ja juuri silloin sitä ymmärtää miksi asioden piti mennä juuri näin.  

Tässä ei tainnut välttämättä olla päätä häntää, mutta jatketaan tällä samalla hässäkällä ja optimistisella tyylillä, niin kuin ennenkin.  Tyylilleni uskollinen olen siis edelleen.


Puss sinne! Elämä kantaa!


Viikkoraportti

maanantai 17. tammikuuta 2022

 Viime viikolla:

- oli sellaiset pääkallokelit, että kiitin taas itseäni siitä, etttä olen hankkinut Icebugit. 

- taistelin alakuloa vastaan aseina suklaa, hömppäsarjat, kävelylenkit ja puhelut ystisten kanssa

- vaikka olin kotona poissaoleva, olin suorastaan supermama mitä tuli ruuanlaittoon: listalla oli mm. lohta ja perunaa, italianpataa,  kanawokkia, feta-tonnikalasalaattia ja spagetti bolognese

- vietettiin esikoisen synttäreitä hyvällä aamupalalla. Lauloimme kuopuksen kanssa "paljon onnea vaan" ja esikoinen sai lemppariaamiaisen mangosmootien ja croisantteja kortteineen. Mun muru, vaikka jo pitempi kuin mä! Niin fiksu, kultainen ja ihana tyyppi, niin kuin kuopuskin! Mikä parasta häneltä löytyy pilkettä silmäkulmasta. 

- tuntui, ettei elämässä tapahdu paljonkaan ja alan olla niin väsy tähän k-elämään. Uhka vai mahdollisuus? Tällä hetkellä tuntuu, että ISO uhka. Elokuvat, teatteriesitykset ja ravintolatreffit, kaikki jotka tuottavat mulle iloa, ovat tauolla. 

- tapasin ystistä pikaisesti Kotipizzassa lounaan merkeissä. Zorbaspizza on aivan mun suosikki. 

- bongasin lauantaina aivan mahtavan kevyen aterian blogista (klik). En muista milloin olisin viimeksi syönyt Ratatouillea, viime kerrasta on varmasti 10 vuotta?  Ratatuilleen käytettään tomaattia, sipulia, munakoisoa, kesäkurpitsaa ja paprikoita. Höystö maustetaan mustapippurilla, timjamilla tai provencen mausteseoksella. 

MURU <3




- IG:ssä oli mielenkiintoinen haaste: mitä et tekisi koskaan? En ikinä 

  • söisi simpukoita tai ostereita (olen kokeillut simpukoita, yökensyö)
  • vaihtaisi sukunimeäni, koen että sukunimi on osa mun identiteettiä. Ja vaikka puoliso olisi von Höppenheim aatelissukua, kiitos mutta ei kiitos. 
  • leikkaisi tukkaa ihan lyhyeksi, kerran kokeiltu ei ollut mun juttu. Polkkatukka sen olla pitää!
  • harrastaisi casual seksiä tuntemattoman kanssa
  • ottaisi silikoneja 
  • harrastaisi metsästystä

- liityin Tinderiin ja oli kauhean kiva huomata, että 1/5 tyypeistä oli siellä ns. "tuttuja kasvoja". Ehkä se on niin, että mitä tutumpi, sen parempi. :D

VIIKON ASUINSPIS:  Pastellit kuuluvat uuteen vuoteen.

Sweatshirt dress  Cos

Housut ja tikkiliivi (klik) Arket alessa 








VIIKON AJATUS: 

"Minä en välitä, vaikka olisikin pelkkää luuta ja höyhentä. Tahdon vain saada selville, mitä voin tehdä ilmassa ja mitä en. Siinä kaikki. Tahdon tietää. - Richard Bach Lokki Joonatan

Valoa viikkoon!

Parasta juuri nyt

perjantai 14. tammikuuta 2022

 - jotkut asiat ovat edistyneet, jotkut eivät. Kuitenkin suunta on oikea, eteenpäin sanoi mummo lumessa tai motto hiukan varioituna tähän päivään: "Eteenpäin ees taas sanoi keski-ikäinen luistellessaan kahden yli-innokkaan hurtan kanssa hiekoittamattomalla kadulla." #pääkallokeli

- VERIGREIPIT, nyt niitä saa ainakin Lidlistä. Niin hyviä, vähintään yksi menee päivässä!

Kuva

- uusimman Glorian-lehden muotikuvaukset- oih tykkäsin hurjasti! 




- uusin Anna-lehti, Sari Helinin haastis ja oivallus:


- uusin Kodinkuvalehti ja Nadjan ihana tyyli




- onko ihanampaa kappaletta kuin Egotripin Päätös??

maailma jatkoi kulkuaan
raahaa häntä mukanaan, hän pohtii
ei putoa riimit paikoilleen
eivät sävelet soi tapaan entiseen
kun katsoo huomaa kaiken muuttuneen
hän muuttunut ei
ja hän on tehnyt päätöksen
tulee tammikuu niin hän jättää taakseen kaiken
seisoo eteisessä, ehkä epäröi hetken
avatako ovea

hän tekee sen
hän on tehnyt päätöksen
astuu ulos eteisestä
hän on vapaa
ja hän on tehnyt päätöksen
tulee tammikuu niin hän jättää taakseen kaiken
seisoo eteisessä, ehkä epäröi hetken
avatako ovea
hän tekee sen
hän tekee sen

Sen kun muistaisi: elämässä yllättävän moni juttu järjestyy itsestään  – kun antaa vain asioiden virrata, eikä hötkyile. Ja joskus ovia pitää avata ja sulkea. 

...ja kuitenkin unelmat ja toiveet kannattaa sanoa ääneen. Koskaan ei tiedä, kuka kuulee (postausta seuraa ko aiheesta).

Valoa viikkikseen, murut!

Alehaukka iskee, mutta on säästäväinen

keskiviikko 12. tammikuuta 2022

Alet ovat jääneet tänä vuonna vähille, onneksi. Muutama alejuttu meni tänään ostoskoriin, koska tarvitsin ehdottomasti uudet alusvaatteet kulahtaneitten tilalle: pukeutuminen lähtee alusvaatteista sanoi Coco Chanel (tai joku muu loistokas tyyli-ikoni). Mitä jos vaikka tapaisin elämäni miehen, silloin pitää olla suht tyylikkäät ALUSVAATTEET!! Juu ja latasin juuri Tinderin :D

Nämä Topatut seamless-rintaliivit rintsikat olivat täykyt, mulla koko M  (olin tilannut jo yhdet täydelllä hinnalla) nyt hintaa 5,99 e:

Mikä parasta nämä eivät kiristä yhtään, maailman mukavimmat. 


 Nämä lähtivät normaalihinnalla mukaan, seamless rintsikat hintaa 19,90 e: 


Ja nämä Medium Shape alkkarit 2 kpl = 17,90 e.


Ihanaa tammikuuta, mukavissa alusvaatteissa <3

"Someone you haven’t even met...."

 “Someone you haven’t even met yet is wondering what it’d be like to know someone like you.”

IAIN THOMAS 
Cliffs of Côte d’Albâtre, Normandy  | by © Antoine Grondeau




Viikkoraportti

maanantai 10. tammikuuta 2022

 Viime viikolla:

- ihmettelin suht vapaata kalenteria ja koin jotenkin epätodellista oloa. Semiahdistus epävarmuudesta työn suhteen kävi mielessä, ja yritin käydä sitä läpi, enkä kieltää sen olemassa oloa.

- olin aika väsynyt, mutta joka päivälle oli jokin käytännön asia, joka piti hoitaa

- tapasin Pinkkiä, ja vaikka höpöteltiin vähän kaikkea mietimme myös deeppejä juttuja esim tämän vuoden unelmia

- kestokuusi heivattiin kuuseen

- kysyin remonttilainaa pankista, poikien on saatava kunnon ovet huoneisiinsa versus nykyiset liukuovet (kyse on siis mun mielenterveydestä, koska pojat pelaavat mun luona aina ja mökä on helvetillinen)

- en ole koskaan ollut äänikirjojen ystävä, kirja on aina kirja, mutta nyt otin Nextoryn kun sitä sai kokeilla 30 päivää ilmaiseksi. Olen ollut positiivisesti yllättynyt. Äänikirja mukautuu arkeen mainiosti, sillä kuuntelemalla kirjallisuuteen voi uppoutua myös tilanteissa, joissa perinteinen lukeminen ei ole mahdollista. Itse tykkään kuunnella kirjoja koiralenkeillä, siinä saa vähän kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Viime viikolla kuuntelin Samuli Edelmanin Pimeydestä valoon (oli OK) sekä Jonas Hassen Khemirin Soitan Veljilleni.  Soitan veljilleni -romaani perustuu tekstiin, jonka Jonas Hassen Khemiri julkaisi Dagens Nyheter -lehdessä viikko Tukholmassa joulukuussa 2010 tapahtuneiden räjähdysten jälkeen. 

- YLE Areena täyttyi yhtäkkiä kaikesta ihanasta ja laadukkaasta, jos tykkää brittijännityksestä.  

Time - Sovituksen aika oli tiivistunnelmainen vankiladraama sovituksesta ja menneisyyden taakoista. Pääroolissa ihana Sean Bean.  3,5/5 tähdykkää

Syyttömästi tuomittu (klik) Miten ihminen pääsee yli tilanteesta, jossa hänet on leimattu ihmishirviöksi ja tuomittu ilman vedenpitävää näyttöä järkyttävästä rikoksesta vankilaan? Sarja piti otteessaan viime minuuteille saakka.   4,5/5 tähdykkää

Showtrial - Julkinen tuomio oli super koukuttava jännityssarja Line of Dutyn ja Bodyguardin tekijöiltä. Varakkaan perheen tytärtä syytetään opiskelukaverinsa, vähävaraisen yksinhuoltajan tyttären katoamisesta. Koukuttava uutuussarja seuraa tapauksen selvittämistä molempien osapuolten kannalta aina pidätyksestä tuomioon asti. 

4,5/ 5 tähdykkää. 

VIIKON ASUINSPIS: Olen aina ajatellut, että uudet alut elämässä suorastaan huutavat sinua palaamaan perusasioiden äärelle.   Valkoiset paitikset, istuvat farkut viestittävät uudesta alusta ja vuodesta. Valkoisen paitapuseron löytäminen ei itse asiassa ole mikään aivan easy peasy juttu – ainakaan minulle. Tärkeää on istuvuus ja erityisesti minulle se, että paita on tarpeeksi pitkä. Selkäni on ilmeisesti sen verran pitkä, että jos paita on liian lyhyt, se näyttää napapaidalta, eikä kukaan keski-ikäinen (itseään kunnioittava) nainen pidä sellaista päällään. Joku raja sentään! Juuri sopivan Arketin paitapuseron löysin täältä (klik

Arketin kropatut farkut (klik)


VIIKON AJATUS:

"Learn to like what doesn’t cost much.

Learn to like reading, conversation, music.

Learn to like plain food, plain service, plain cooking.

Learn to like fields, trees, brooks, hiking, rowing, climbing hills.

Learn to like people, even though some of them may be different…different from you.

Learn to like to work and enjoy the satisfaction of doing your job as well as it can be done.

Learn to like the song of birds, the companionship of dogs.

Learn to like gardening, puttering around the house, and fixing things.

Learn to like the sunrise and sunset, the beating of rain on the roof and windows, and the gentle fall of snow on a winter day.

Learn to keep your wants simple and refuse to be controlled by the likes and dislikes of others."

- Lowell C. Bennion

VIIKON KAPPALE:  


Valoisaa viikkoa, murut! Jatketaan hyvällä sykkeellä.




Parasta juuri nyt

perjantai 7. tammikuuta 2022

 - höpsähtäneet viisikymppiset ja 2 muuta asiaa, joiden takia Sinkkuelämää-jatko-osa korpeaa fania (klik) Vaikka sarjan vanhana fanina katsonkin sen alusta loppuun, olen samaa mieltä  toimittaja Sanna Kajander-Ruuthin kanssa.

- pääsen ilmeisesti kokeilemaan avantouintia - kiitos kun kysyit Kepponen (klik). Olkoon tämän vuoden motto, kokeile asioita, joita et ole koskaan tehnyt. Vähän kyllä jännittää....

- kivat jutut, jotka ovat suunnitteilla tälle vuodelle. Maanmainio Säkenöivät keksiäkäiset naiset- ryhmä kokoontuu helmikuussa ja lupauduin vetämään aarrekartta-kurssin. En siis ole mikään pro, mutta olen käynyt muutamasti Aikuisopiston (Töölössä) Aarrekartta-kurssin.  

Aarrekartat on ihmeellisiä. Ne on sinun unelmiesi visiotauluja, joiden avulla voit havahduttaa itsesi niin unelmille kuin haaveille muiden tai itsesi asettamista rajoituksista huolimatta. Voi olla, että löydät aarrekartan avulla yllättäviäkin unelmia, joita et ole edes havainnut toivovatsi ja haaveilevasi. Aarrekarttaa tekemällä annatkin itsellesi aikaa omien toiveidesi ja haaveidesi kuuntelulle – asia, joka usein kiireessä meinaa unohtua. Kun vapautat itsesi muiden haaveista ja paljasta todelliset unelmasi itsellesi, alat myös työskennellä huomaamattasi niitä kohti. (Teksti lainattu täältä)

- olen taas kerran työttömänä (juu ei ole parasta juuri nyt). Yhtä super kiinnostavaa paikkaa olen hakenut ja vahvasti uskon, että asiat menevät niin kuin ne on tarkoitettu, elämä kantaa, koska se aina kantaa. Kaikelle on paikkansa, asiat tapahtuvat ajallaan. Eli luotetaan elämään!

- sain 3. koronarokotusajan tammikuun lopulle. Ainakin täällä PK seudulla, ajat ovat näköjään kortilla ja menevät helposti helmikuulle.

- hurraa-huuto lähiopetuksen jatkumiselle!

- uusin Trendi-lehti ja Ellinooran haastis: 



Kiitos vielä kaikille, jotka muistivat meitä joulukortilla viime vuonna <3! Yritän ryhdistäytyä tänä vuonna!

Valoa viikkikseen, murut! 

Vuoden 2021 parhaudet

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

VUODEN PARAS ELOKUVA: Lupaava nuori nainen (klik) Harvoin sitä on kokenut elokuvan jolla on sekä yhteiskunnallista sanomaa sekä juoni, jota ei osaa yhtään ennakoida. Ohjaaja, käsikirjoittaja Emerald Fennell kuljettaa Lupaavan nuoren naisen käsikirjoitusta taidolla ja elokuvan päähenkilö Carey Mulligan tekee elämänsä roolin.

VUODEN KOHOKOHTA: Synttärit korona-aikaan. Less is more. (klik)

Tai perinteinen juhannus mökillä avec siskon perhe. (klik)

Opin tamppaamaan. Ei mikään easy peasy. :D (klik


VUODEN PARHAAT ASUKUVAT: 


VUODEN SARJA: Kuten tiedätte rakastan sekä ruotsalaisia että brittisarjoja ja erityisesti jännitystä tai draamaa. Vuosi 2020 oli loistava sarjavuosi, tein löytöjä vaikka kuinka monta. 

Esim Traces (klik)

Top Dog (klik)

LIFE (klik) Parhautta oli sarjan toisessa jaksossa Gail, joka repäisee tanssilattialla Sian Titaniumin. My life goals (klik) . Siis tanssia tanssilattialla Titanium 70v. 


Line of Duty = 5 tähden sarja!

* Sarjat olivat kaikki nähtävissä YLE Areenalla aiemmin viime vuonna, mutta suurin osa on valitettavasti poistunut listoilta :( * 

VUODEN PARAS RUNO: Margaret Atwood muistuttaa meitä runossaan siitä, että "parhaat kasvavat varjossa". Elämän opetukset voivat olla piilossa, kunnes olemme valmiita päästämään ne vapaaksi ja hyväksymään ne. Mikä parasta oivallukset voivat johtaa anteeksiantoon. voimme antaa anteeksi itsellemme ja muille, me kaikki olemme vain ihmisiä. (klik)

VUODEN PARAS RUNO 2:  ETSITKÖ SOPIVAA LAINAUSTA VASTAVALMISTUNEELLE?
 (klik)

VUODEN OIVALLUS: Virheitä ei voi välttää. Niitä sattuu ja se on täysin inhimillistä. Virheet ovat elämän suola, niistä voi oppia ja kasvaa. Sovinnon kauneus on erityisesti niissä tilanteissa, joissa molemmat myöntävät osallisuutensa väärinkäsitykseen ja pyytävät anteeksi. (klik)

VUODEN OIVALLUS 2: Ei paljettitoppi tietenkään muuta elämäsi kulkua, mutta joskus se voi muistuttaa siitä, että elämä on seikkailu ja siinä on taikaa. (klik)

VUODEN OIVALLUS 3:  maalatessa saa kokea pelkkää FLOW-fiilistä. Niin parhautta! (klik)

VUODEN KIRJA: koreografi, tanssitaiteilija Hanna Brotheruksen vahva ja häkellyttävän avoin esikoisteos Ainoa Kotini. (klik)

VUODEN PARAS KAPPALE:




Ihanaa loppiaista! Ja muistakaa:

Olen arvokas.
Annan itselleni anteeksi.
Ansaitsen kaiken hyvän elämässä.
Kaikki on hyvin.

(Ps Affirmaatiot Louise L.Hayn kirjasta Sisäiset voimavarasi 1992)



Mitä opin vuonna 2021?

sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Olen miettinyt tässä vuoden ensimmäisinä päivinä, mitä MINÄ  opin viime vuonna 2021? Viime vuoden aikana  olin iloinen ja surullinen, ruma ja kaunis, sosiaalinen ja epäsosiaalinen, pirteä ja väsynyt. Ja kaikki tunteet kuitenkin kuuluivat JUURI minun elämäntaipaleeseeni, ne olivat minun ainutlaatuisen elämäni osasia. Siksi ne olivat kaikki tärkeitä.

Muutama oppi v 2021 (osa tosin uudelleen oivallettuja):   

Elämä voi muuttua hetkessä, elämä todellakin voi yllättää, kulman takana voi olla IHAN MITÄ TAHANSA. Viime vuonna sain kokea uusia kokemuksia työelämän puolella. Kiitollisena siitä! Silti ymmärrän, että someala on hemmetin kilpailtu, jotta sille saisi jatkoa mun pitäisi alkaa opiskella esim digimarkkinointia ja kokopäiväiset opinnot eivät sovi yh:lle. Mietinnät jatkuvat... 

Huomisesta ei kukaan tiedä, joten kannattaisi elää juuri tänään. En todellakaan aina osaa, mutta yritän. Se riittäköön.

"En sano, mitä ajattelen.  En halua ärsyttää/ pahoittaa toisen mieltä, joten jätän asoita sanomatta. Yritän miellyttää, kunnes pakenen ja silloin vasta ärsytänkin" - ajattelu on P:stä. Viime vuonna tein tätä muutamasti ja se ei kanna eteenpäin. Avaa suusi nainen, silloin kun asia on ajankohtainen!

Uskaltaminen ja rohkeus kannattaa, sitä kohti aina, vaikka se ei ole välttämättä helppoa.

Avun hakeminen ei ole heikkoutta, se on viisautta. Aloitin terapian kesällä, mutta hyvän terapeutin löytäminen kesti 7 kk. Jos olet samassa tilanteessa, ole sinnikäs, älä ota huonoa (ei omantuntuista) terapeuttia. 

Älä puhu negaa muista toisen selän takana, anna  palaute mieluummin suoraan.

Ihana viisas Sitruuna ja Vaniljaa blogin (klik) oivallus: "Älä anna aikaa asioille, joista tiedät, että ne ei ole sen arvoisia (tässä esim. sellaiset ihmiset, joiden seurasta ei jää itselle energiaa.)" #word

Jos ei koskaan pue ylleen mitään valloittavan ihanaa, saattaa muuttua flanellipyjamansa kaltaiseksi - löysäksi mytyksi sängyn päädyssä

Jokaisella pilvellä ei ole mielestäni hopeareunusta. Epäoikeudenmukaisuudesta saa suuttua ja menetyksiä itkeä. Been there done that.

Elämässä/fb:ssa/instagramissa täydelliset kuvat eivät ole välttämättä totta ja rosot voivat kertoa enemmät kuin kiiltävät pinnat.

Joskus turvaa suklaalevyä enemmän tuo  lapsuutesi lempikirja, esim Merri Vikin Lotta kirjat. 

Mitä vanhemmaksi tulet, sitä suurempi voimavara ovat ystävät. Panosta siis ystävyyssuhteisiin, aina!

Joskus on ihan hyvä ymmärtää, että kukaan ei pidä sinun puoliasi, ellet sinä itse 

Itseensä pistetyt (hemmottelu)pennit eivät koskaan mene hukkaan. Ne leviävät säteilynä ja iloisuutena ympäristöön.

Kun kaikki tuntuu mahdottomalta, soita ystävälle.(Tehty juuri eilen, kiitos tiedät kyllä kuka!)



Ainoa hetki on nyt, ainoa paikka on tässä ja ainoa suunta on eteenpäin.


Tähtikaaren taa

lauantai 1. tammikuuta 2022

Kävin tänään kaupassa, koska koiranruoka oli loppu ja toki ostin vielä -50% suklaita (koska #sulovilen) - taustalla soi tämä ihana biisi menneisyydestä, ja se jäi soimaan päähän. Ihanat sanat, samalla myös ehkä viesti universumilta..."eikä palattais koskaan satamiin entisiin" ja "etkä olisi enää yksinäinen"! 

"Tänään lähden luokse tähden

Hiljaisen rannan jolle nimesi annan

Satelliitin mukaan laitoin

Sinulle viestin kunpa kuulisit sen

Etkä olisi enää yksinäinen

Tähtikaaren taa taivaisiin

Sinne minäkin tahtoisin

Kaukana on maa ja niin yksin

On ikävä luokses niin

Tähtikaaren taa taivaisiin

Eikä palattais koskaan satamiin entisiin."

Kiitos 2021, olit hyvä, raskas ja opettavainen vuosi, olit iloa ja aurinkoa, sadetta ja kyyneliä, ystäviä ja yksinäisiä hetkiä. Kiitos, kun olit. 

Ja sinä, 2022, tervetuloa. <3

Powered By Blogger
Back to Top