- heräsin maanantaiaamuna (suht) pirteänä ja lähdin töihin suorastaan onnellisena – kun on lähes viikon pois töistä, voi löytää itsestään aivan uusia yllättäviä puolia :D
- aloitin aamut luonnonjugurtilla ja Alpen- myslillä (sokeriton). Suorastaan syntisen terveellistä!
- kyllästyin ylipitkään pörrööni ja varasin kampaajalle ajan
- rakastuin Uniqlon raitapaitikseen – raidat (vaatteissa ja päässä) forever!
- katsoimme esikoisen kanssa la Putouksen ja minä hörähdin ainakin kolme kertaa. Suosikkini oli Salon Seija.
- päätin että kevät on alkanut, koska kaupoissa tulppaaneja. Päätin kuitenkin siirtää keväthajuveden käytön aloitusta
- kokkailin kasviscurryä, tonnikalanachovuokaa, tonnikalamakaronisalaattia eli olin erittäin kätevä emäntä (paitsi liikaa hiilareita)
- varasin matkan Tallinnaan helmikuulle, jei, juhlimme ystiksen pyöreitä vuosia
- mietin, onko Harrylla kaikki hyvin? Myös Daily Mailin (klik) artikkeli sai aikaan paljon ajatuksia...
ILOUUTINEN:
Juhlallisesti päätin lanseeerata uuden kauan haudutellun viikkoraporttikategorian, johon valitsen viikon parhaan asukokonaisuuden. Vuosien kokemuksella ja takuuvarmalla tyylimaulla :D
VIIKON ASUINSPIS: Laukku, saappaat, mekko & Other Stories Jakku H&M
VIIKON ELOKUVA: Céline Sciamman Nuoren naisen muotokuva. Näin elokuvan trailerin viime vuoden puolella ja päätin jo tuolloin, että tämä elokuva on nähtävä.
Nuoren naisen muotokuva on mestariteos, lumoava rakkaustarina ja rajat ylittävä kertomus kielletystä intohimosta. Se on herkkä sukellus kahden 1700- luvulla eläneen vaiennetun naisen mieleen ja sieluun. Se on kuvattu niin mestarillisen kauniisti, että katsojana tuntee sukeltavansa suoraan elävien maalausten keskelle.
Elokuva on tempoltaan hyvin rauhallinen, eikä ehkä sovi esim action-elokuvien ystäville. Kun aikaa on paljon, sitä alkaa mielessään itselleen elokuvan seuraavia käänteitä. Nopeatempoinen elokuva on kuin puhe, sellaisen kyydissä ei ehdi ennakoida eikä kyseenalaistaa, kun on niin kiire pitää kiinni kelkan reunoista. Nuoren naisen muotokuva taas on kuin keskustelu, jossa katsoja ehtii latoa pöytään valtavan määrän ajatuksia, historiaa ja maailmaa ja ihmistä koskevia käsityksiään, ja sovitella niitä tähän tarinaan. Lämmin suositus, kyllä ranskalaiset osaa!
4+ tähteä
VIIKON AJATUS:
“ My great hope is to laugh as much as I cry; to get my work done and try to love somebody and have the courage to accept the love in return. ” — Maya Angelou
Muiskuja ja voimia uuteen viikkoon siskot! VIIKON KAUNEIMMAT JUHLAMEKOT: Annual Screen Actors Guild Awards pidettiin viime yönä, ja niin kauniita pukuja näytti siellä olevan. Kyllä ne ameriikkalaiset ossoo :)
- ihanan iloinen kukkamekko, jonka olemassaolon olin unohtanut
- mehevän makeiden veriappelsiinien kausi on lyhyt ja nyt niistä kannattaa ottaa nyt kaikki irti! Ajattelin myös kokeilla työkamun vinkkaamaa veriappelsiinirisottoa (klik) On kuulemma talven ihanin, yllättävin ja herkullisin viikonloppuruoka.
- eilinen kehityskeskustelu, joka meni hyvin ja sain hyvää palautetta. Jippii hurraa!
- kasviksien lisääminen ruokavalioon. Tein viikonloppuna kasviscurrya (klik), se on ruokaa, joka maistuu hyvältä ja tuntuu hyvältä. Ravitsee sielua ja kehoa.
- tämä ajatus:
"Aloita jälkiruoasta. Seuraa sydämen iloa! Ulvo kuulle! Pidä erivärisiä sukkia. Anna itsellesi lahjoja. Aja taksilla yksi korttelinväli. Luota elämään. Nautiskele hitaasti. Yllätä itsesi. Pukeudu aamiaiselle. Puhu kukille ja odota vastausta. Mene töihin yöpaidassa. Syleile puita. Lähetä rakkauskirjeitä itsellesi. Kokeile. Pyydä sitä mitä haluat. Istu takkatulen loimussa ja kerro tarinoita. Juttele ventovieraiden kanssa. Anna anteeksi itsellesi ja muille. Viskaa repustasi kivet pois. Juttele itseksesi. Ota vastaan. Leiki. Pidä omin lupinesi vapaapäivä. Laula töissä. Rakastele heinäsuovassa. Heitä tekemättömien töiden luettelo menemään. Pidä puseroa väärinpäin. Älä luovuta, vaan vaadi kaikkea. Telttaile pihalla. Arvosta kehoasi. Juo auringonpaistetta. Uskalla jotain uutta. Ajattele, että sinulla on joka päivä lomaa ja käyt työssä vain huviksesi. Seiso myrskyssä meren rannalla. Riko rutiineja. Älä pyydä lupaa. Tee jotain mikä on mahdollista. Tulevaisuudessa on toivoa. Maailmankaikkeus on mukava paikka."
Muotikoordinaattori on herännyt flunssakoomasta ja samaan aikaan toinen toistaan upeammat kevätjutut ovat saapuneet puoteihin. Onkin tullut aika raportoida teille kevättalven ihanimmista uutuuksista.
Mielestäni on tärkeää muistaa, ettet tietenkään innostu kaikista trendeistä, joita sinulle päivittäin pommitetaan sosiaalisen median kautta - olen itsekin höpsähtänyt aiemmin siihen kuoppaan, että muka tarvitsen jotain, vain koska kaikki muutkin omistavat sen. Ikääntyessään omien vaatekappaleiden löytäminen on helpompaa ja on nykyisin oma tavoitteeni on löytää juuri oma vaatekappale, sellainen joka pysyy vaatekaapissa pitempään tai vaikka koko loppuelämän. Eli etsi klassikoita!
Puhvihihat ovat tänä keväänä iso juttu, tämä & Other Stories pusero on vallan suloinen!
Housut ovat tänä keväänä leveitä, toki kapeita cargohousujakin näkee. Tällaiset perushousut kuuluvat jokaisen vaatekaappiin ja niiden muuntautumiskyky on ääretön, yhdistä esim valkoiseen paitikseen, neuleeseen tai t-paitaan/neuletakkiin. Kuva: HM
Älä unohda valkoisia tennareita! Kuvassa adidas Originals Superstar Foundation Ftwr White
Romantiikka on edelleen IN. Tämä mekko saa aikaan mussa Vihervaaran Anna fiboja :) Kuva &Other Stories
Entäpä tämä puhvimekko? Ihana!
Pilkkuja näkee edelleen, tämä Lindexin hame on niin suloinen, erityisesti siksi, että siinä on röyhelöhelma.
Saatoin tilata tämän telttamaisen raitapaitiksen. Kuva Uniqlo.
Summa summarum, kevään muoti tuo mieleen
- kukkaniityt- ja kimput
- toivon
- viininhuuruisen piknikin Espalla
- aamupalan Kauppatorilla
- valoisan illan mökillä
- Scandinavia Music groupin kappaleen Hölmö Rakkaus ja sen sanat:
"Muistatko miltä tuntuu
Juopua kesäyönä
Hölmöstä rakkaudesta
Kastella jalat heinikossa
Suudella poikaa aidan takana
Siellä missä nokkoset lakastuu"
Ollos hyvä, uskon, että tästä oli taas hurjasti hyötyä. Nautinnollista tiistaita, murut!
- se kun maistaa taas makuja, päätä ei jomota jatkuvasti, kuume on hiipumassa. Viikon sairastaminen saa herkän ihmisen latistumaan yllättävän kokonaisvaltaisesti. Kun on fyysisesti kurja olo, se heijastuu hyvin helposti myös henkiseen hyvinvointiin (ja vice versa). Tänään mulla oli voimia ottaa luksusmuija-asennetta kirjallisuutta esiin. Merri Vikin Lotta kirjan ja mm Rhonda Byrnen kirjan Salaisuus. Rhondan mukaan sitä saa mitä tilaa. Asiat ovat sitä, mitä niiden uskoo olevan. Niin kauan kuin uskot olevasi huonotuulinen olet sitä. Niin kauan kuin uskot olevasi aina kipeänä, huonotuurinen tai huonosti kohdeltu... Olet sitä. Usko siis mieluummin olevasi kaikkea, mitä haluat olla. Ole kaikkea, mitä voit olla. Korkein ja upein ja ehdottoman mahtavin käsitys, minkä voit luoda itsestäsi; ole sitä! Tätä harjoittelen vuosi toisensa jälkeen......
Hei mä osaan hymyillä !!
- Teräsleidit-elokuva, jonka kävin katsomassa. Olen ollut voimaton ja alakuloinen ja voi, että elokuva ja erityisesti nauru teki hyvää. Tuntui taas, että alan olla elossa- fiilis, joka on ollut kateissa jo tovin. Kyseessä oli räävitön ja hävytön komedia, ja mikä parasta elokuvan pääroolit on kirjoitettu kolmelle kypsälle naiselle. Hurraa-huuto ja ilohyppy legendaarisille (ja suorastaan kansallisaarteille) Leena Uotilalla, Seela Sellalle ja Saara Pakkasvirralle. Vahva suositus, menkää heti katsomaan! 4/5 tähdykkää
- itsestä tykkääminen, koska en ole ollut viime aikoina itseni paras kaveri. Tässä maailmassa ei ole ketään täysin samoilla geeneillä, taidoilla ja lahjoilla varustettua tyyppiä kuin minä – juuri siksi sitä pitää juhlia kuin kunnon megabileitä konsanaan. Tähän liittyy kiinteästi myös itsestä HUOLTA pitäminen ja kropan kuunteleminen, jota en näköjään vieläkään hanskaa, vaikka vuosia olen asiaa harjoitellut. Noh, babysteps, elämä on opettelua!
- Maija Vilkkumaan "Hei sisko" Teräsleidit-elokuvasta. Helvetin briljantti ja jatkuvassa kuuntelussa!
"Muistatko vielä ne ajat
Me oltiin vailla huolia ja nuoria
Sanoisinko lapsia
Mä toivon että mua muistat
Mutta vain sellaisena kuin olin silloin
En enää, älä muista pahalla
Hei sisko lähde mun mukaan
voidaan kiertää koko maailma
ja muistella niitä aikoja
sadepilvetkin meille nauroivat
Ota huolesi mukaan
mä voin kantaa ne sinun puolesta
ja jättää ne kauas jonnekin
minne tarvitse ei palata."
Luksusmuija-asennetta kaikille ja lempeitä uudenvuoden (sade)tuulia ;)
On tärkeää havahtua siihen, miten tärkeää on kannatella itseään ja toisia hyvällä. Huomata
onnistumiset, rohkaista, kehua, vahvistaa syystä ja oikeutetusti. Pienestä ja suurimmasta.
Hyvää palautetta kannattaa antaa niin itselle kuin toisille, säästelemättä.
- näen punaista, kun kaikki karppaavat tai ainakin puhuvat siitä. Yritän keksiä omalle ruokavaliolleni jonkin muun nimen kuin karppaus. Voisihan se olla vaikka "normaali, terveellinen ruokavalio", joka tietenkään ei kuullosta yhtään niin trendikkäältä. Haluan toki lisätä kasviksia ruokavaliooni, aloittaa taas smoothie- tai puuroaamut (ainaisen leivän sijaan) ja vähentää pastan syöntiä - se riittää mulle erittäin hyvin. Kohtuus on erittäin OK!
- olen ihan vähän kyllästynyt näihin uudenvuoden spurtteihin mitä ihmiset tekevät, laihis hypetykseen, naisten lehdista puhumattakaan. Että nyt pitäisi käydä salilla, jumpissa tai juosta ja syödä kevyesti. Jos kuvitteellinen supersportti hlö x toimii kanssasiskojensa esikuvana ja innoittajana, saattaa liikunnan määrä kääntyä itseään vastaan. Moni saattaa ajatella, että koska ei pysty liikkumaan kuin pari kertaa viikossa max tunnin, ei ehkä kannata aloittaa lainkaan, ja ettei voi laihtua ryhtymättä samalla piiskaamaan itseään ylenpalttisella liikunnalla. Se on harmillista se. Juuri siksi ihailen Pinkkiä, joka viime vuonna perusti Kunnon kohkaajat instatilin niille, jotka tekevät jotain silloin kun ehtivät (eli minä!). Vähemmän on enemmän.
- mainio instatili: https://www.instagram.com/busyphilipps
- raitapaita ja iso villapaita kombo (huomaa siisti koti :))
- unelmointi ja inspiroituminen.
Jo hyvin monen vuoden ajan olen kirjoitellut vuosiraporttia. On mielestäni ihan silmiä avaavaa ja jopa terveellistä pysähtyä miettimään kulunutta vuotta ..mm. iloja, suruja, tavoitteita ja saavutuksia.
1. Mitä sellaista teit viimeksi kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Olin työttömänä 5 kk, joten se määritti vuotta aika lailla. Totta puhuen työttömyys oli alkurentouden jälkeen melkoisen stressaavaa aikaa, johon sekoittuivat tunteet innostuksesta pelkoon, ja itse epäillykseen, kysymykseen: kelpaanko minä minnekään? Toisaalta opin, että pelolle ei saa antaa periksi, että koskaan ei saa luovuttaa, sinnikkyys palkitaan.
Vuoden aikana vahvistui myös se, että universumi ei tule hakemaan ketään kotoa - oli kyseessä sitten työpaikka tai rakkaus. Meitä autetaan, mutta vain, jos itse autamme itseämme. On turha odottaa, että täydellinen elämä (tai työpaikka tai rakkaus) vain ilmestyisi taikasauvan heilautuksella, jos tarpeeksi kovasti uskoo siihen. Ei se niin toimi. On mentävä, tehtävä ja yritettävä.
Paljon hyvääkin vuodessa oli, olin pojille enemmän läsnä arjessa, ruoka oli useimmiten valmiina ja ihan itsetehtyä a la Mama ja harrastuskuskailutkin useammin kuin työssäkäyvänä. MIKÄ PARASTA sain olla huikean paljon mökillä ...mökki on oma mansikkapaikkani, siellä sielu lepää ja kroppa myös. Myös Kongoliini ja Bogiliini saivat poikkeuksellisen paljon lenkkejä.
2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
Lupaukset olivat
a. Itseni aito kohtaaminen ja rakastaminen, pois itsensä haukkuminen ja syytökset. Haluan vuonna 2019 katsoa itseäni peilistä ja sanoa: "olet kaunis, ihana ja reipas. Hyvin sä vedät. Olen ylpeä sinusta. Olet rakkauden ja kaiken hyvän arvoinen. Kaikki on hyvin. " Niin, että uskon sen ja että se on mulle totta. Tämän lupauksen kohdalla olen päässyt eteenpäin, mutta vielä on matkaa maaliin. En tule koskaan valmiiksi ja se elämässä onkin hienoa, eteenpäin meneminen ja muutos.
Monta vuotta kestänyt tulehtunut tilanne ratkesi kesäkuussa ja olin siitä suunnattoman onnellinen. Prosessi oli pitkä ja kasvattava, ja opin (itsestäni) paljon. Osaan pitää puoliani. Opin myös, että jos en pidä läheisteni käytöksestä tai jos he tekevät jotain minua (tai lapsiani) loukkaavaa, minun ei tarvitse hyväksyä. Logiikkani ja kasvamisprosessin myötä ainoa tapa saada toinen ihminen muuttamaan käytöstään on puhua mahdollisimman seikkaperäisesti ja suoraan: kertoa, miltä hänen käytöksensä tuntuu.
b. Uuden työpaikan löytäminen. Tämä toteutui, vaikka kyseessä onkin opintovapaansijaisuus! Uusi työ on ollut osin raskasta, uuden oppinen vei energiaa, hyvin kuitenkin kotiuduin, parhautta ovat myös ihanat työkamut (ja valmiit lounaat :)).
c. Alan taas kunnioittaa itseäni ja kroppaani, kuuntelemalla sitä ja olemalla sille kiltti.
Noh urheilun saralla en päässyt kovinkaan pitkälle, vaikka toki kävelin ja uin hurjasti. Kesällä myös nostelin puntteja mökillä päivittäin. Uusi työ elokuusta vei loppuvuodesta voimat, ja "urheilu" jäi koiruuskävelyiden asteelle.
d. Haluan olla hyvä ja rakastava äiti ihanille pojilleni...että osaisin kannustaa ja kuunnella heitä. Osin toteutui, mutta tässäkin on tekemistä. Olen myös huomannut olevani nykyisin äitinä muonittaja, pyykin pesijä, rajojen laittaja, mutta tätä nykyä isän rooli yhteisen harrastuksen myötä on kasvanut hurjasti. Mun ja poikien yhteisiä juttuja ovat koirat, elokuvat ja mökkeily, tenniksestä en ymmärrä niin paljon, että voisin uppoutua siihen samalla intensiteetillä kuin isä (eikä tietty kai tarvitsekkaan).
e. Rakkaus ja poikaystävä. Rakkaus saa vielä odotuttaa itseään, olen sitä mieltä, että ihmisen kannattaa keskittyä yhteen tavoitteeseen kerrallaan, tai ainakaan itsellä ei ollut rahkeita enempään.
3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Tuli ainakin uudet mukavat työkamut.
4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En. Onneksi.
5. Missä maissa vierailit?
Kävin Tukholmassa x 2 ja Tallinnassa x 3. Tallinnaan olen vallan rakastunut, sieltä löytää joka kerta jotain uutta ja ruoka on vieläkin suht edullista.
6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut?
Rakkautta, tosi rakkautta. Carrie Bradshawn sanoin 'I’m looking for love. Real love.'
7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Uuden työn alkaminen ja sovinto.
8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Uusi työpaikka. Sovinto.
9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Työnhaku oli täynnä pettymyksiä, vaikka kuinka yritti olla fatalisti ja ajatella, ettei tuo ollut sitten minulle tarkoitettu. Toisaalta alan olla jo aika realisti, elämä on sadetta ja auringonnousua, se tuo ja vie, antaa ja ottaa.
Niin se vain on, että elämä sujuu harvoin niin kuin etukäteen ajatteli. Mutta usein se vie kuitenkin oikeaan paikkaan, olkoonkin, ettei sitä paikkaa voi ehkä ennalta nähdä.
10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
En mitenkään suuremmin, päässä viiraa säännöllisesti silla lailla hyvällä tavalla.
11. Mikä oli paras ostoksesi?
Kaikki matkat, ehdottomasti!! Ja huippumukavat Dr Martenssit syksyllä.
12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
Selvisin kai vähällä, koska ei oikein kenekään.
13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Elämiseen, asuntolainaan ja matkustamiseen. Vaatteitakin ostin, mutta tänä vuonna järkevämmin, laatua ennemmin kuin halpuuksia.
Myös suhtauminen muotiin muuttui, tuntui entistä tärkeämmältä ostaa sellaisia vaatteita, joihin rakastuu ja jotka kestävät aikaa. Myös innostus asukuvien ottamiseen väheni jostain syystä.
14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Mä olen aika tyytis kaikkeen melko pieneen tai tavalliseen. Innostuin tänä vuonna matkustamisesta, uimisesta, uusista trendeistä, elokuvista, teatterinäytöksistä ja kirjoista. Niin ja elämäniloiset ja innostavat ihmiset ovat ihan innostavia....niitä kun tapaa/katselee, innostuu itsekin!
15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
"Here's to the ones that we got
Cheers to the wish you were here, but you're not
'Cause the drinks bring back all the memories
Of everything we've been through
Toast to the ones here today
Toast to the ones that we lost on the way
'Cause the drinks bring back all the memories
And the memories bring back, memories bring back you."
16. Viime kauteen verrattuna, oletko:
i. onnellisempi vai onnettomampi: Onnellisempi. Työpaikan saaminen ja sovinto menneisyyden kanssa oli iso juttu!
Ajattelen, että onnellisuus on paljon kiinni omasta asenteesta. Siitä, että tunnistaa hyvät jutut elämässään, on kiitollinen niistä, uskoo hyvään, oppii virheistään ja osaa elää nyt eikä sitten kun. Onnellisuutta eivät määritä kiire, stressi, pahantuulen puuskat tai väsymys. Ne ovat vain ohimeneviä tunteita ja tiloja.
ii. laihempi vai lihavampi: Taitaa olla samoissa kuin viime vuonna. +-0
iii. Rikkaampi vai köyhempi: Talous alkaa pikku hiljaa vahvistua, kun on säännölliset tulot.
17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Viettäneeni enemmän aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Esim ystävät ja pojat. Että olisin elänyt enemmän hetkessä, katsonut vähemmän Netflliksia. Toisaalta työttömyyden ansiosta sain tavata enemmän ystäviä kuin aiemmin.
18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Netissä pyörimistä ja hömppä tv-sarjojen katsomista.
19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Joulua perheen kanssa ja juhannusta myös.
20. Rakastuitko kauden aikana?
En, valitettavasti.
21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
YLE Areenan Ennen kuolemaa. Vain elämää, Game of Thrones, M/S Romantic, This is us, Stranger Things 3. tuotantokausi, Quicksand.
Crown 3 tuotantokausi oli pettymys, en ymmärrä miksi sitä hehkutetaan.
22. Vihaatko mitään tai ketään jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna?
En vihaa onneksi ketään. Viha on haitaksi aina vihaajalle.
23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Maria Veitola: Toisinpäin
Valonantajat Vappu Pimiä, Johanna Huhtamäki
Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidille
24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Näitä oli monta.
25. Mitä halusit ja sait?
Uuden työpaikan, sisäistä rauhaa.
26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Rakastumista.
27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Marriage story (Netflix). Rakkaudessa tai rakkauden päättymisessä ei ole helppoja ratkaisuja, mutta hitto soikoon – kaikki sydänsuru on sen arvoista, jos lopputulos on jotain tällaista.
Kapernaum - kaaoksen lapset. Kapernaum on tunteiden vuoristorata, joka ylittää rajoitteensa ja virheensä; joihin kuuluvat pääasiassa tarinan keskeyttävät ja moralisoivat oikeudenkäyntikohtaukset. Nenäliinat mukaan!
28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
46 v. Heräsin poikien epävireiseen Paljon onnea vaan- lauluun joka oli vallan paras lahja. Lisäksi sain pojilta kortin, jossa luki "vietä ihana päivä rakas äiti. Voimme siivota tänään tai jotain." Päivällä oli lounas ystiksen kanssa. Kävimme mäkkärissä, koska harvemmin siellä käy ja joskus naisen vain pitää saada hampparia kevyestä ruokavalioista viis. Hyvä päivä.
29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman?
Se tunne, että asiat järjestyy tavalla tai toisella. Ja että elämä AINA kantaa. Se oli välillä kateissa.
30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Sama kuin aina ennenkin, tosin kamppailin tovin minimalismin ja värikkyyden/printtien välillä. Ehkä se tasapaino löytyi ;)
31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Ystävät, perhe ja koirat (koska ne pakottaa liikkumaan/ulkoilemaan).
32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
-
33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten?
Ihmetys Trumpin jatkuvasta toheloinnista ja siitä, miten se vain jatkuu jatkuu yhä hullummalla tavalla. Putinin ja Kim Jong-unin hulluus.
34. Ketä kaipasit?
Veljeä.
35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Monta!
36. Mikä tai kuka yllätti sinut viime vuonna?
-
37. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle?
Matkoja. Aurinkoa. Ulkoilua ja kuntoilua. Armollisuutta ja lempeyttä itseäni ja muita kohtaan. Rakkautta kaikissa muodoissaan ja ammattillista kehittymistä. Poikien kasvamista omiksi itseikseen ilman suurempia karikoita.
**********
Uusi vuosi meni kotona koirien kanssa, jotka kyhjöttivät vessassa 7 h klo 17-00:00. Tärisivät vaan, eivätkä syöneet mitään. Tänään ulkoilua kamun kanssa ja pian tonnikalapizzan tekoon. Olo suht ilokas, tämä on vuoden ensimmäinen päivä, ilman virheitä vielä mennään.
Tiedän, että tein tänä vuonna parhaani, ja se riittää.
Tiedän, että paljon jäi tekemättä, mutta tiedän myös, että
olen taas valtavan paljon viisaampi kuin vuosi sitten.
IHANAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE! Kiitos, että seuraatte.
Vuosikymmen ei ollut helpoimmasta päästä, mutta paljon hyvää löytyi.
v. 2010-2019 erosin, masennuin, seurasin poikien kasvavan ja löytävän oman juttunsa, irtisanouduin yrityksestä, jossa työskentelin yli 13 v, seurustelin 2 pitempää suhdetta, matkustin ensi kertaa yksin (vaan en viimeistä kertaa), koin läheisen rintasyövän, kärsin äärimmäistä ahdistusta ja surua täydellisen tulehtuneessa tilanteessa, ostin 2 koiraa, kehityin ihmisenä ja paljon muuta. Niin toivon, että vuosi 2020 ja seuraava vuosikymmen on suht seesteinen.
Sen tiedän, että maalissa en tod ole. En tule koskaan valmiiksi ja se elämässä onkin hienoa, eteenpäin meneminen ja muutos.
Myötätuulia ja mahtavuutta vuoteen 2020 ihan jokaiselle ♥♥!
Kiitos, että seuraatte. Olette aivan mahtavia tyyppejä.
ps Kirjoittelen huomenna vuosiraporttia, kun olen vähän asiaa sulatellut.
Blogi sen kun kuihtuu kun äitiliini huitelee maailmalla. Muutama kuva ihanasta Tallinnasta- kontrastien, värien ja (edukkaan) herkkuruuan kaupungista. Tekstiä yritän saada aikaiseksi huomenna tai ylihuomenna! Nyt petiin! Puss!
Jotkut päivät jäävät muistoihin niin kivoina ja rentoina, vaikka joulun alla fiilis olisi ollut superväsy ja ei niin seesteinen. Viime joulun vietin ilman lapsia (paitsi Tapaninpäivänä) ja kyllähän se söi naista. Lasten läsnäolo näin eronneena (sinkkuna) on jouluna mulle tosi tärkeää. Niin se menee, elämä on aaltoliikettä, jossa tyynet ja tyrskyt vaihtelevat.
Jouluaaton vietimme siskoni luona ja vaikka päivällä pojat nahistelivat ja mulla meinasi mennä hermo, ilta oli herkullinen ja stressitön. Söimme itsemme sopivasti tainnoksiin ja saimme kohtuudella lahjoja. Pojat olivat tyytyväisiä vaate ja lahjakorttilahjoihin ja minä sain kosmetiikkaa ja pientä hemmottelua. Jäi hyvä mieli siitä, että lahjoja tuli sopivasti.
Onnistuneen jouluaaton jälkeen katsoimme toisen pojan kanssa illalla kotona (toinen jäi yöksi siskolle) Home alone ja About a Boy - elokuvan. About a boy - elokuva oli ihan näppärä, ja sanomaakin löytyi. Mieleeni jäivät erityisesti elokuvan loppusanat "Every man is an island. And I stand by that.But clearly, some men are part of island chains. Below the surface of the ocean they're actually connected."
Uskon, että onnellisin ihminen on silloin kun hän kuuluu saaristoon, eikä todellakaan ole saari. Minä olen onnellinen, että kuulun ihan omaan laajennettuun saaristooni, johon kuuluu rakkaat poikani, perheeni, sekä paljon rakkaita ystäviä. Saarena olo olisi tosi tosi yksinäistä.
Uskon myös, että ihmisyys todentuu siinä, että joku tuntee sinut sisintä myöten, hyvine ja huonone puolineen ja silti pitää sinusta. Kun joku on nähnyt surkeimmat hetkeni tai ajoittaisen herkkis luonteeni ja silti halaa mua ja sanoo: "olet rakas". Silloin yhdistämme toisemme saaristoksi; silloin näemme ja meidät nähdään. Se on vain elämää ja parhautta. Ja onnea.
Joulun 2019 toppen:
Joulubiisi: Timo TA Mikkosen Joulusydän. Kauhean ihanan kamala. (klik)
Jouluruoka: parasta olivat siskon munajuusto-granaattiomena salaatti, äidin peruna- ja porkkanalaatiko & murea kalkkuna, ja K:n mätimousse
Joulukirja: Maria Veitolan Toisinpäin
Joulunmakea: Paradise suklaarasia ja vihreät kuulat
Joulunollaus: joulupäivän oma aika avec kirjat, suklaa, juusto, punaviini kombo.
Joulun ilo: lapset tuovat ilotulitusmaista valoa hämärään - niin se vain on ja huumori/hupsuttelu
Joulutraditio: vuoden summaus ja hyvien asioiden top 3 - käydään läpi kaikkien osallistujien kesken Tapaninpäivänä äipällä
