Ihana Miitta

Harvasta naistenlehden jutusta olen inspiroitunut yhtä paljon kuin uusimassa Me Naisissa olleesta Miitta Sorvalin "Elämäni oivallukset". Olen aina tykännyt hänen rehellisyydestään ja avoimuudestaan, tämä nainen ei pelkää kertoa ajatuksistaan. Ja onhan hän upea näyttelijä,  onnekseni olen saanut häntä monesti teatterinäyttämöllä (esim "Kaikki äitini, kaikki tyttäreni" oli loistava).

Muutama nosto Miitan oivalluksista:

-   Rakkaus on niin iso asia, että siitä puhuessa kuulostaa helposti banaalilta. Sen verran olen oppinut, että rakkautta ei voi vahtia tai varmistella. Pitää luottaa, elää ja antaa muidenkin elää.

- Vanhemmuudessa voi tehdä virheitä ja silti onnistua.

- Kaikissa aiheissa äärilaidat ovat vaarallisia, ja varon niitä.

- Koska en voi tietää, minkä ikäiseksi saan elää, kiitän jokaisesta vuodesta - kiitos. huolehdin itsestäni nukkumalla hyvin, se on mielelle oleellista. On myös tärkeää olla välillä yksin. En kuntoile, mitä nyt hyötyliikun viipottelemalla paikasta toiseen. Mitä täällä nyt kroppaansa treenaamaan, kun huomenna saattaa kuolla eikä siitä ole arkussa hyötyä. Hirveää rehkimistä ihan turhaan.

- Elämästä pitää nauttia ja sen olen osannut.

- Olen intohimoisesti kiinnostunut kotimaisesta designista. Keräilyssäni ei ole kyse omistamisesta vaan vilpittömästä ilosta. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, millaisesta mukista aamukahvinsa juo.

Ihana Miitta, haluan ottaa sinusta oppia! Esimerkiksi tuo elämästä nauttiminen, se pitäisi muistaa joka päivä!

Ps. Miitta elää- esitys Aleksanterin teatterissa ensi ilta 23.3.

Kuva