Viikkoraportti

 Viime viikolla

- näin varmaan  2 vuoden tauon jälkeen ihanaa ystistä, joka oli tullut juurikin äidiksi. Niin parhautta! Ystis hehkui jotenkin niin ihanalla tavalla ja oli muutenkin seestynyt, ja baby oli niin ihana. Piti ihan nuuskutella ja imeä vauvaenergiaa, se oli ihanaa, tuli ihan mieleen omien poikien vauva-ajat. Mikä parasta pääsin valmiiseen pöytään syömään herkkumerkkuja, luksusta! Kiitos K! 

- tein sovinnon koskien menneisyyttä ja koin jonkinlaisen henkisen rauhan. Musta on tärkeää olla kamu ihmisen kanssa, joka on ollut sulle tärkeä. 

- sain yllätyksekseni suppiksia monta pussia. Kiitos K!

- tapasin ex-duunikamuja lempparipaikassani Cafe Amoressa  - tomaattikeitto oli taivaallista ja mietin miksi EN ikinä tee sitä kotona? 

- lauantaina sain seurata kuopuksen tennispelejä ja yritin olla hiljaa katsomossa, mutta vaikeaa oli. Ehkä kuitenkin hiljaisuuteni ansiosta kuopus voitti 2/3 peleistä.

-  saimme ilouutisia Atlantin takaa ja raskas möykky poistui sydämestä. Vihdoinkin on toiveikas olo ja ehkä nyt tilaa aidolle muutokselle!!  

- marraskuu on mulle vuoden vaikein kuukausi, koska silloin veljeni kuoli. Joka vuosi käyn läpi samat tunteet (kivun ja haikeuden)....ja aina se suru tulee, vaikka kuinka pistäisi hanttiin.  Kuitenkin koen kiitollisuutta siitä, että sain elää hänen kanssaan 26 v. , tuntea hänet, 

VIIKON ASU: Tikkitakit, vieläkin tykkään niistä hurjasti. Ja uusi ihastus on röyhelöpaidat, ja erityisesti ao. & Other Stories versio.

Takki ja skinny farkut: HM

Paita ja laukku: & Other Stories





VIIKON KIRJA: Heikki Herlin: Tuollapäin on highway 2020, Teos

Idea kirjasta syntyi pian oman isän, Niklas Herlinin, kuoleman jälkeen vuoden 2017 lopulla. Ihmiset alkoivat kysellä, voisiko Heikki jatkaa isältä kesken jääneitä lapsuudenmuistelmia. Hän alkoi hahmotella tarinaa, mutta omasta näkökulmastaan. Herlin ei kirjoita elämäkertaa, vaan luo muotokuvan isästä ja itsestään. 

Ristiriitainen ja karismaattinen isä oli Heikille yhdistelmä turvallisuutta ja arvaamattomuutta. Sukupolvien ketjussa merkittävä ero syntyy siitä, miten lapsi kokee vanhempansa. Niklas pelkäsi omaa isäänsä, mutta Heikki pelkäsi isänsä puolesta. Faijansa rakkaudesta Heikki oli kuitenkin varma.

Kirja kasvaa lähikuvaksi levottomasta miehestä ja hänen aikakaudestaan. Lehtityö, talouselämä, kapakat, musiikki, hevoset ja Amerikan valtatiet antavat vaiheisiin oman leimansa. 

Heikki Herlin onnistuu ensimmäisessä teoksessaan yllättävän hyvin.  Kirja on avoimuudessaan vaikuttava ja koskettava. Suositus!







VIIKON AJATUS: With freedom, books, flowers and the moon, who could not be happy?” ~ Oscar Wilde

VIIKON KAPPALE: 

8 comments

  1. Voi Taru. <3 Veljesi menehtyminen on niin iso trauma, että kaikki mitä luonnossa tapahtuu, muistuttaa siitä hetkestä. Niin pahoillani sun puolesta. <3

    Valoisa ja ihana postaus kaikesta surusta ja haikeudesta huolimatta.

    Täältä sulle lämmin halaus. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia sanoistasi, ne lämmittivät 11.11., joka olis super vaikea päivä.

      Uskon, että veli on hyvässä paikassa, lähellä ja joskus taas tapaamme <3 Se ajatus lohduttaa <3

      Valoa kultainen <3

      Poista
  2. Rakkain ystäväni kuoli kymmenen vuotta sitten marraskuussa. Aina marraskuussa iskee haikeus vaikekn enää yhtä viiltävästi häntä sure kuin aiemmin. Nyt enemmänkin muistelen kaikkea hyvää.

    Atlantin toiselta puolelta onneksi tuli niitä hyviä uutisia, joissain asioissa kuljetaan ehkä vihdoin valoisampia aikoja kohden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muitetaan, että pois menneet elävät jutuissa, tarinoissa, muisteloissa, kaikessa hyvässä mitä oli. <3 Lämmin halaus.

      Poista
  3. Vauvojen tuoksuttelusta saa elämäneliksiiriä. Miten voikin pieni ihminen tuoksua niin hyvältä?
    Olen niin pahoillani veljesi vuoksi! Minusta on kuitenkin ihanaa, että teillä oli paljon hyviä muistoja yhdessä. Tämän viikon keskiviikkona tulee 8 vuotta isäni kuolemasta ja edelleen olen surullinen, mutta nyt osaan jo iloita meidän jutuista, joita ehdimme tehdä yhdessä ja joita voin muistella nyt hymyssä suin.
    Kaunista uutta viikkoa sinulle Taru <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli paljon hyvää, vaikka vaikeaakin. Onneksi kauniit ja hauskat muistot kantavat. ja elävät. Niin kuin ne elävät varmasti sinullakin.

      Valoa viikonloppuusi Outiliini <3

      Poista
  4. Vauvat ovat niin ihania ❤Ja muurwbkun kivoja juttuja viikossasi.
    Voi ymmärrän sua niin hyvun, rakkaitten läheisten poismenon vuosipäivä on auna niin haikea. Siskoni kuoli 7 vuotta sitten, tosi nuorena, ja se tulee kyllä mieleen huhtukuussa. Tsenppihalit ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin uskon, että ymmärrät kultainen <3. Valoa ja kaikkea hyvää elämääsi. Yritetään muistaa, että elämä on tässä ja huomisesta ei tiedä, siksi ei kannata säästellä rakkauden sanoja.

      Lämmin ajatus siskollesi <3

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!