Viikkoraportti

maanantai 26. huhtikuuta 2021

Anteeksi viikkoraportin viivästyminen, kevätflunssaa on pukannut alkuviikon ja olen ollut aivan poissa pelistä. Tänään ensimmäinen päivä, jolloin elämä alkaa hiukan voittaa.  

Viime viikolla:

- ruokapolitiikka oli taas samaa vanhaa, mutta ylläripyllärinä tein pojille metvurstipastasalaattia ja pakasteseitä smetanassa/ perunamuusia pyynnöstä (klik). Että kyllä variaatiotakin löytyy, kun oikein potkii :D

- työskentelin etänä ja toinen pojista myös. 

- tein pitkiä kävelylenkkejä koiruuksien kanssa aurinkoisessa kevätsäässä. Sen verran aurinko helli, että aurinkorasva piti kaivaa esiin. 

- harrastin megalomaanista kevätsiivousta. Mulla on joku ihmeellinen puhdistautumisriitti käynnissä, haluan päästä kaikesta roinasta eroon. Tuuman ja toimen naisena (aina välillä) laitoin etupihalle melkein puolet kirjoista, koruja, kosmetiikkaa, pelejä ANNETAAN periaatteella. Värväsin vielä tarhan lapsia tulemaan vanhempiensa kanssa paikalle 🙂 Voin kuulkaas kertoa, että OLO OLI super hyvä ja vapautunut kun suuri osa tavaroista lähti veks.

- parasta oli, että saatiin poikien kanssa naapurille tarpeettomat käsipainot - mahtavaa huomata, että antaminen toimii molempiin suuntiin

- samaan syssyyn meillä oli talkoot taloyhtiössä viikonloppuna. Roskalavalle meni kaikki vanhat haperoituneet puutarhakalusteet ja paljon muuta.

- katsoin Diilin vikan jakson ja ilmottaudun nyt Sointu-faniksi!

- bongasin superhyvän "Suunnattoman hyvän peruna-lohipaistoksen" ohjeen (klik). Kiitos Leonida. 

VIIKON HIMOTUS: Zaran kukkamekko puhvihihoilla. (klik)




Ja tämä (klik)







VIIKON ELOKUVA: Yle Areena ja RAKKAUDELLA, BÉATRICE.

Ranskalaiset elokuvat ovat vain <3, aika usein niissä on SIELU. Lähes kaikki mikä näyttää ranskalaisissa elokuvissa elegantilta on tosielämässä ällöttävää. Tupakoiminen, sairaus, katkeruus, köyhä tausta, elämänhalun ehtyminen tai  sarkasmi elämäntapana. 


Rakkaudella Beatrice on ystävyydestä sekä kahden hyvin erilaisen naisen tarina, ja tarina, joka pitää otteessaan. Toinen on pyhittänyt koko elämänsä muiden hyvinvoinnille, toinen ajattelee vain itseään. Mutta vastakohdat tunnetusti viehättävät, erityisesti elokuvissa, joten on nopeasti selvää miten kaikki päättyy; Claire oppii jotain Beatricelta ja päinvastoin.

Catherine Deneuve loistaa ja samoin Catherine Frot.

Elokuva saa aikaan vahvan pakonomaisen tunteen lähteä Ranskaan, elää elämää täysillä, juoda punaviiniä kahvilassa ja aloittaa puutarhan hoito. 

VIIKON KAPPALE:  RIP Fredi. 




1 kommentti :

  1. Minä olen huomannut nauttivani antamisesta huomattavasti enemmän kuin tavaroiden myyntipuuhasta :) Parhaita on just vaihtokaupat.
    Ihanaa vappuviikkoa Taruliini <3

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!

Back to Top