Viikkoraportti

maanantai 27. syyskuuta 2021

                                                    ** kirja pr-näyte pyynnöstä ** 

Viime viikolla:

- poikkeuksellisesti aloitan viikkoraportin viime viikon sunnuntai-illasta. Maanantainen työnaloitus jännitti ja päätin voimaannuttaa itseäni irttareilla ja voimaannuttavilla elokuvilla esim  Sound of Music (erityisesti kappale Climb every mountain). Olen tästä jo tainnut mainitakin, että olen kova jännittämään uusia juttuja, mun energiaa menee (liian) paljon etukäteisjännittämiseen, mutta kun itse tilanne tulee päälle, hanskaan sen mielestäni hyvin. Jokatapauksessa etukäteisjännittäminen on ärsyttävä energiasyöppö, josta toivoisin pääseväni eroon. 

- aloitin uudet työt maanantaina. Tuntui hyvältä solahtaa uuteen työhön, oppia uutta ja juoda kahvia metrossa matkalla töihin. Työmatka ei ole ihan lyhyin n  50 min. Ne menivät kuitenkin ihan leppoisasti, otin  työmatkalle mukaan kirjan, välillä luin sitä ja välillä vain katselin maisemia ja fiilistelin hyvällä musiikilla. 

- nautin myös valmiista lounaista, se kun saa syödä jonkun toisen tekemää ruokaa (vaan ei tällä kertaa saarioisten äitien - vaikka nekin erittäin OK)! Rakastan!

- ruokapolitiikka kotona oli taas tylsää mutta varmaa (pojat tulivat ravituiksi!), (taas) italianpata, broileri tikkamasala riisillä, kalapuikot ja perunamuusi (Oolannin luomu best - pakaste).

- mulla oli ensimmäinen Valmentamon lifecoach tapaaminen. Jäi pos fiilikset! Tämä oli tosiaan arpajaisvoitto (en koskaan voita mitään, mutta nyt lykästi), olen niin happy, että ystävä kannusti mua hakemaan. 

- viikonloppu meni mökillä perinteisten mökkitalkoitten merkeissä. Oli työteliästä, äänekästä, älämölöistä mutta myös rentoa ja mukavaa. Kyllä tuo mökkeily on vaan niin kivaa, fyysinen työ, syöminen ulkoilmassa, saunominen+uiminen hemmotteluhoitoineen (kuorinta, kasvonaamiot) ja paras mahdollinen seura. Tätä tulee ikävä nyt kun mökki on pistetty talviteloille. Kiitos kaikille avusta.

- sunnuntaina kotona vallitsi infernaalinen kaaos, kun lattiat olivat täynnä likaisia mökiltä tuotuja lakanoita, pyyhkeitä ja ruokajuttuja. Sunnuntai-ilta menikin pyykki-Lyylinä. Ei mun juttu, mun jonkun on uhrauduttava. :D


VIIKON VAATEINSPIS:  Älä keksi pyörää uudelleen, joten tässä raikas syysasu täältä



VIIKON SARJA: Rakastatko brittijännitystä? Minä rakastan. Koston kierteessä on kyse kahden naisen myrkyllisestä taistosta, joka etenee poliisijutuksi. Siinä epäiltynä ovat sosiologian professori Leah Dale ja hänen opiskelijansa Rose Vaughan. ( YLE Areena klik) Pahaenteinen, piinaava, painostava ja taattua fiksua brittilaatua, kannattaa katsoa! 


VIIKON KIRJA: Valo joka ei kadonnutkaan, Emilia Saloranta ja Varpu Hintsanen Wsoy 2021

Kipeä, viisas, lempeä ja elämänmakuinen kirja. Miten voikaan kirjoittaa yhtä aikaa sydäntäsärkevistä tapahtumista, rakkaudesta omaa lasta kohtaan, kipeästä luopumisesta niin kauniisti! Lopputuloksena VALO ja kiitollisuus, jotka eivät kadonneetkaan.  

Valo joka ei kadonnutkaan on koskettava, omakohtainen tarina, joka auttaa jaksamaan mahdottomiltakin tuntuvien elämänkriisien keskellä.

Kun Varpu Hintsasen tytär Senja kuoli kahdeksanvuotiaana syöpään, henkisestä jaksamisesta luennoivan Varpun omat opit joutuivat kovimmalle mahdolliselle koetukselle. Surusta syntyi kirja toivosta ja kiitollisuudesta. Se on yhden perheen tarina, mutta tuo myös apua kaikille niille, jotka ovat joutuneet elämässään kovan paikan eteen, tilanteeseen, jossa valo on vähissä. Psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saaneen Varpun viesti on selvä: emme voi valita, mitä meille tapahtuu, mutta voimme valita, miten tapahtuneeseen suhtaudumme. Valitsemmeko katkeruuden vai kiitollisuuden, toivon vai epätoivon, pimeyden vai pienet valonvälähdykset, jotka ajan myötä kasvavat uudeksi, kriisin jälkeiseksi elämänmaisemaksi, erilaiseksi mutta yhtä kaikki kauneutta ja onnea sisältäväksi.

Pitkän uran psykiatrisena sairaanhoitajana tehnyt Varpu Hintsanen on kahden vuoden ajan pitänyt tuhansille ihmisille mielen hyvinvointiin keskittyviä verkkokursseja ja luentoja, joiden teemoja Valo joka ei kadonnutkaan käsittelee ja syventää.






VIIKON AJATUS: 

“People will love you. People will hate you. And none of it will have anything to do with you.

ABRAHAM HICKS

Valoisaa syyskuun viimeistä viikkoa!





3 kommenttia :

  1. Kyllä se niin on täälläkin, että samat ruoat pyörii arkisin ja sitten yritetään vähän panostaa viikonloppuisin :)
    Ai nyt on mökki talviteloilla. On ollut kiva lueskella sinun mökkijuttuja. Mökillä olo on selvästi sinulle voimauttavaa, vähän sama kuin minulle Karkkilan vierailut.
    Ihanaa viikkoa sinulle Taruliini <3

    VastaaPoista
  2. Lempeyttä tähän(kin) viikkoon! Ja työhön myös :)

    Ihan klassikko tuo vaateinspis, teki heti mieli myllätä kaapin perukoilta esiin valkoinen kauluspaita.

    VastaaPoista
  3. Ah, niin harvoin käyn blogeja enää lukemassa, mutta nyt kun tulin, muistan kuinka ihania sinunkin juttuja on lukea :) <3 Ja ihana juttu tuo työ ja lifecoach :)

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!

Powered By Blogger
Back to Top