Weekly Report

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Hupsista heijaa, postaus lennähti eetteriin, vaikka oli ihan keskeneräinen. Noh uusi yritys :)
Blogissa viikon fiiliksiä ja muutama orastava ehdotus: ajattelin lanseerata kurssit

-HYPNOOSIN ALKEET, muksujen ja koirien/ vaientaminen hypnoosin avulla
-PAASTO, lapset/koirat paastoavat, eikä äipän tarvitse tehdä ruokaa. Äippä voi toki syödä :D
-MAMMAMEDITAATIO, ruumistairtautumisen alkeet äideille. Tehokas tapa 'poistua' hässäkkätilanteista kotona.

Viime viikolla:

- bongasin ekat lehdenlehdet
- etäilin suuren osan viikosta
- koirat suorastaan uupuivat siitä, että kotona oltiin koko ajan paikalla. Näköjään nekin tarvitsevat omaa aikaa/tilaa.
- aloitin keväthajuveden käytön
- soittelin kamuille enemmän kuin koskaan
- shoppailin Hullareilta yhdet kengät, jotka loppuivat n. 15 minuutissa.
- kirjat- lukemisen ilo löytyi taas. Kirjat ovat minun henkilökohtainen tilani, oma salainen paikka joka hohkaa taikaa ja hehkuvia sanoja, suuri ja avara paratiisi jossa olen kahden kesken vain tarinoiden kanssa.
- kotona tehtiin ahkerasti ruokaa, vaikka söimme myös saarioisten äitien tekemää ruokaa. Tuli tehtyä mm. kanaa currykastikkeessa, tonnikalapastasalaattia, kasvissosekeittoa ja tonnikalapastaa
- pojat totuttelivat etäkouluun, pääosin homma meni hyvin, mutta pientä hienosäätöä/vääntöäkin ja kiristystä tarvittiin äiteen toimesta
- ajattelin, että elämä on kyllä ironista, juuri kun luulee, että kaikki on OK, sitä kuulee, että työpaikalla alkavat YT:t. Tällä viikolla selviää onko kyseessä lomautukset vai irtisanomiset.
- fiilikset vaihtuivat päivän mittaan laidasta laitaan, oli aamuja jolloin olin ihan super positiivinen ja illalla saattoivat tunteet olla miinuksen puolella. Se on kaiketi sitä elämää! 

VIIKON VAATEINSPIS: 

Polly-takki, Nanso
Saappaat: & Other Stories
Laukku ja mekko: COS:in kevätuutuuksia


VIIKON KIRJA: Eero Huovinen: Äitiä ikävä. Wsoy 2020, 235 sivua. 

Eero Huovinen oli vasta yhdeksänvuotias, kun äiti Aili kuoli sairauden uuvuttamana. Eero ja kaksi pienempää veljeä oli lähetetty sukulaisten hoiviin kesäksi, eikä heillä ollut tietoa äidin sairauden vakavuudesta. Vaikeneminen jatkui myös äidin kuoleman jälkeen. Pappisuraa tehnyt isä Lauri Huovinen ei vastannut surevien poikien kysymyksiin, vaan kääriytyi omaan suruunsa kuin tiukkaan koteloon.

Kuva äidistä alkoi vähitellen piirtyä Huovisen saatua isänsä kuoleman jälkeen haltuunsa vanhempiensa kirjeenvaihdon. Sitä oli sodan ajalta sekä ajalta, kun isä Lauri Huovinen oli Roomassa tekemässä väitöskirjaansa. Myös äidin päiväkirjat löytyivät. Huovinen alkoi tutustua äitiinsä kirjeiden ja päiväkirjojen avulla.  

Teos on henkilökohtaisessa avoimuudessaan koskettavaa luettavaa ja kyllä siinä muutaman kerran silmät kostuivat.  Samalla se surullinen dokumentti vanhempien merkityksestä lapselle. 





Kuinka paljon niin monen ihmisten suvuissa on salaisuuksia, arvoituksia, synkkyyksiä, joista ei olla puhuttu? Kokonaisia kadonneita maailmoja on turpeen alla, koska sanoja ei ole ollut. Tipoittain tunteita, hellyyttä, lempeyttä karskin ulkokuoren alla.

Uskon kuitenkin, että tulevilla sukupolvilla on puhumisen lahja, ainakin niin toivon. Nuorissa on tulevaisuus. 

"Kun sitten jonakin päivänä kuolen ja näen äidin kasvoista kasvoihin, minulla on paljon kysyttävää ja paljon kerrottavaa. Uskonpa myös, että meillä on aika hauskaa ja vekkulia."

**pr-näyte**

VIIKON AJATUS:
”Sometimes what you’re most afraid of doing will set you free.”

-Robert Tew

VIIKON KAPPALE:  Kyllä maailma on kaunis. 

Tsemppiä viikkoon!

6 kommenttia :

  1. Kiitos kirjavinkistä🌹Toivottelen täältä mukavaa alkavaa viikkoa ja erityisesti terveyttä

    VastaaPoista
  2. Ihanaa kun hauvatkin tarvitsevat omaa aikaa <3 Kirjasta sen verran, että kyllä sitä vielä näin aikuisenakin tarvitsee omia vanhempiaan ja nyt kun en ole äitiä nähnyt pariin viikkoon, niin kovasti on jo ikävä, vaikka jutellaankin puhelimessa joka päivä.
    Ihanaa iltaa sinulle Taru ja tsemppiä alkavaan viikkoon <3

    VastaaPoista
  3. Oi, oi Chloé on yksi ikisuosikeistani. Eero Huovinen on i h a n a, olen lukenut hänen erään toisen kirjan opiskeluihin liittyen ja voin todellakin suositella hänen kirjojaan. Ihanaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  4. Ensimmäisenä tuli mieleen, että joskus lapsena/teininä Chloe oli mun mielestä ihan hurjan kaunis nimi (bongasin sen jostakin kirjasta).Päätin silloin, että mun ekasta lapsesta tulee Chloe. Ei tullut ;)
    Arki on nyt haastavaa ja uudenlaista meillä kaikilla, koetetaan kestää. Opitaankin ehkä jotain?
    Mä pidän peukut pystyssä, että sun duunit jatkuu. Iloa ja valoa sekä toivoa viikkoon!

    VastaaPoista
  5. Noi nahkatennarit löytö! Chloen tuoksuja rakastan! Ja hei, jos sun blogista löytyy tonnikalapastasalaatin ohje, niin laita tähän linkki tai mesellä, kiinnostelee kovasti.

    Tsemppiä ja sydämellisiä ajatuksia Tarusein.< 3

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!

Back to Top