Viikkoraportti

maanantai 10. tammikuuta 2022

 Viime viikolla:

- ihmettelin suht vapaata kalenteria ja koin jotenkin epätodellista oloa. Semiahdistus epävarmuudesta työn suhteen kävi mielessä, ja yritin käydä sitä läpi, enkä kieltää sen olemassa oloa.

- olin aika väsynyt, mutta joka päivälle oli jokin käytännön asia, joka piti hoitaa

- tapasin Pinkkiä, ja vaikka höpöteltiin vähän kaikkea mietimme myös deeppejä juttuja esim tämän vuoden unelmia

- kestokuusi heivattiin kuuseen

- kysyin remonttilainaa pankista, poikien on saatava kunnon ovet huoneisiinsa versus nykyiset liukuovet (kyse on siis mun mielenterveydestä, koska pojat pelaavat mun luona aina ja mökä on helvetillinen)

- en ole koskaan ollut äänikirjojen ystävä, kirja on aina kirja, mutta nyt otin Nextoryn kun sitä sai kokeilla 30 päivää ilmaiseksi. Olen ollut positiivisesti yllättynyt. Äänikirja mukautuu arkeen mainiosti, sillä kuuntelemalla kirjallisuuteen voi uppoutua myös tilanteissa, joissa perinteinen lukeminen ei ole mahdollista. Itse tykkään kuunnella kirjoja koiralenkeillä, siinä saa vähän kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Viime viikolla kuuntelin Samuli Edelmanin Pimeydestä valoon (oli OK) sekä Jonas Hassen Khemirin Soitan Veljilleni.  Soitan veljilleni -romaani perustuu tekstiin, jonka Jonas Hassen Khemiri julkaisi Dagens Nyheter -lehdessä viikko Tukholmassa joulukuussa 2010 tapahtuneiden räjähdysten jälkeen. 

- YLE Areena täyttyi yhtäkkiä kaikesta ihanasta ja laadukkaasta, jos tykkää brittijännityksestä.  

Time - Sovituksen aika oli tiivistunnelmainen vankiladraama sovituksesta ja menneisyyden taakoista. Pääroolissa ihana Sean Bean.  3,5/5 tähdykkää

Syyttömästi tuomittu (klik) Miten ihminen pääsee yli tilanteesta, jossa hänet on leimattu ihmishirviöksi ja tuomittu ilman vedenpitävää näyttöä järkyttävästä rikoksesta vankilaan? Sarja piti otteessaan viime minuuteille saakka.   4,5/5 tähdykkää

Showtrial - Julkinen tuomio oli super koukuttava jännityssarja Line of Dutyn ja Bodyguardin tekijöiltä. Varakkaan perheen tytärtä syytetään opiskelukaverinsa, vähävaraisen yksinhuoltajan tyttären katoamisesta. Koukuttava uutuussarja seuraa tapauksen selvittämistä molempien osapuolten kannalta aina pidätyksestä tuomioon asti. 

4,5/ 5 tähdykkää. 

VIIKON ASUINSPIS: Olen aina ajatellut, että uudet alut elämässä suorastaan huutavat sinua palaamaan perusasioiden äärelle.   Valkoiset paitikset, istuvat farkut viestittävät uudesta alusta ja vuodesta. Valkoisen paitapuseron löytäminen ei itse asiassa ole mikään aivan easy peasy juttu – ainakaan minulle. Tärkeää on istuvuus ja erityisesti minulle se, että paita on tarpeeksi pitkä. Selkäni on ilmeisesti sen verran pitkä, että jos paita on liian lyhyt, se näyttää napapaidalta, eikä kukaan keski-ikäinen (itseään kunnioittava) nainen pidä sellaista päällään. Joku raja sentään! Juuri sopivan Arketin paitapuseron löysin täältä (klik

Arketin kropatut farkut (klik)


VIIKON AJATUS:

"Learn to like what doesn’t cost much.

Learn to like reading, conversation, music.

Learn to like plain food, plain service, plain cooking.

Learn to like fields, trees, brooks, hiking, rowing, climbing hills.

Learn to like people, even though some of them may be different…different from you.

Learn to like to work and enjoy the satisfaction of doing your job as well as it can be done.

Learn to like the song of birds, the companionship of dogs.

Learn to like gardening, puttering around the house, and fixing things.

Learn to like the sunrise and sunset, the beating of rain on the roof and windows, and the gentle fall of snow on a winter day.

Learn to keep your wants simple and refuse to be controlled by the likes and dislikes of others."

- Lowell C. Bennion

VIIKON KAPPALE:  


Valoisaa viikkoa, murut! Jatketaan hyvällä sykkeellä.




10 kommenttia :

  1. Mulla on kauluspaita ongelma, kaulukset ei vaan sovi mulle. Haluaisin saada valkoisen paitiksen, jota sitten pitäisin neuleiden kanssa, mutta kun kaulukset ei vaan sovi. Ihailen ihmisiä, jotka näyttävät tyylikkäiltä kaulustensa kanssa <3
    No mutta se siitä paitaongelmasta. Ihanaa viikkoa sulle Taru <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isot paitikset ovat mun juttu, ja se, että paitis menee pepun alle on must. Ihanaa viikkoa Outi <3

      Poista
  2. Äänikirjat on kivoja, mullakin oli ne käytössä viime kesänä ja kuuntelin monta kirjaa. Ihanaa tammikuun alkua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kokeillut äänikirjoja muutamasti lomalla, mutta arkeen ne eivät ole päässeet. Ehkä pikku hiljaa. Iloa uuteen vuoteen <3

      Poista
  3. Kiitos brittijännärivinkeistä! Täällä yksi niiden ystävä.

    Mä en ole vieläkään löytänyt äänikirjoja, vaikka poikien kanssa automatkoilla niitä kuunneltiinkiin. Siis niin paljon että 2/3 Taru Sormusten Herrasta Balttian roadtripillä. Mutta en sano että never niillekään. Ehkä mä tarvitsisin koiran, jotta osaisin nauttia äänikirjoista lenkillä.

    Mulla on vähän samanlainen ongelma paitapuseroiden kanssa, usein eivät ole riittävän pitkiä. Mulla ei ole vähään aikaan ollutkaan valkoista paitista, noh enpä ole vähään aikaan ollut toimistollakaan :D

    Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me kuunneltiin poikien - silloin kun olivat pieniä - kanssa äänikirjoja melkein kaikilla mökkimatkoilla. Nyt äänikirjat ovat vain mun juttu, ei enää jaksa "pakottaa."

      Paitiksen pitää olla PITKÄ selästä, kotona tai toimistolla.

      Iloa viikkoon <3!

      Poista
  4. Valkoinen kauluspaita saa vielä odotella ryppyisenä kaapissa. Mä pukeudun merinokerrastoon töissä ja kotona. Olispa kesä... Vaikka onhan tää talvi just nyt kaunis! Kivaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoinen paitis odottaa mullakin käyttäjäänsä kaapissa, nyt kun olen työttömänä. Ja näillä pakkasilla pitää olla lämmintä päällä, tyylijutut jää vähemmälle <3 Talvi-iloa Minna!

      Poista
  5. Sun Areena vinkit on aina hyviä, joten kiitos, sain illoiksi taas katsottavaa.
    Mä rakastan valkoisia paitapuseroita, mutta olen viimeksi käyttänyt varmaan vuonna 15. Mun arkeen ne ei oikein sovi. Haluaisin kyllä olla tylikäs farkut, paitis, tennarit mimmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä. Valkoiset paitikset kuuluu mullakin työarkeen, ei arkeen. Tennarikautta odotellessa, ihan jo odottelen lits läts tennariääniä <3

      Poista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!

Powered By Blogger
Back to Top