Viikkoraportti

 Viime viikolla

- oli raskas viikko, koska jouduin menemään pelkoja kohti ihan yksin kauhistuneena kaurisvasana, siihen vielä päälle työsuhteen jatkon jännitys (joka vielä jatkuu). Harvoin oikeasti "pelkäänpelkäään", mutta tilanne oli mulle uusi ja sellainen josta en tiennyt hirveästi etukäteen.  Oli vaan pakko mennä rohkeasti tulta päin, mutta etukäteisjännittäjänä homma stressasi potenssiin 2.  Keskiviikkoaamuna kuitenkin kohtasin pelkoni (vaikka epäröin vielä herätessäni josko perun koko homman), ja olin itsestäni jälkeenpäin NIIN ylpeä. Hyvä minä, voitin pelkoni, olen uljas ja rohkea nainen!

- pikkujoulut ovat (ehkä) kulman takana ja aloin tietenkin miettiä mitä päälle?? Toisaalta haluaisin kerrankin kokeilla jotain tajunnan järäyttävää esim pinkkiä tai fuksiaa, sellaista joka suorastaan huutaa ja kirkuu "olen upea, fun & fabulous" enkä todellakaan suostu sulautumaan juhlapaikan seiniin tai lattiaan! Yksi mahdollinen pinkki midipituinen mekkonen löytyi käytettynä Tori.fi ja innokkaasti odottelen sen tuloa. Toisaalta TYYLIKKYYS ja YKSINKERTAISUUS voisi olla kaunista. Nämä a-linjaiset pikkumustat hihoilla (mulle tärkeää) COS:n versio  ja Arketin toinen ovat ihania ja niissä tulisivat esiin mun (upeat) sääret. Pohdinnat jatkuvat.....   

- olin myös täysin hullu ja varasin ajan meikkaukseen Sokokselle, siis pikkujoulupäiväksi. Jos ostaa esim Joe Blascon tuotteita 2, saa iltameikin ilmaiseksi. Kerrankos sitä tällaistakin positiivista hulluutta testataan!   

- oli myös hard core sählinkiä suurempiin yksityiskohtiin menemättä. Täysin yllättävässä tilanteessa oli yksi poika hississä ja yksi (nopeasti hissin sisältä ulos livahtanut)  koiruus hissin ulkopuolella, hissin ovet sulkeutuivat ja näitä tyyppejä yhdisti siis vain yksi asia eli flex-koiranremmi. Luojan kiitos paikalla oli eräs neuvokas pariskunta, joka auttoi katkaisemaan remmin. HUH! 

- perjantaina katsoin Vain elämää ja nostalgian aallot vyörysivät ylitseni kun lavalla pelmahti nuoruuden idolini: The Herreys. Oi iloa, vaikka olihan se hassu nähdä 12 vuotiaan Tarun palavat rakkaudenkohteet näin vuosien jälkeen, Herreys pojkarna olivat "hiukan" ikääntyneet, suorastaan eläköityneet! Meijun päivä oli symppis ja jotenkin Meijun näköinen. Erikalle taas peukut, että antaa piutpaut ulkonäkövaatimuksille, hän laittaa päälleen ihan mitä lystää. Olen myös iloinen, että Erika on vaihtanut Dannyn Jyrkiin.   

- löysin varastosta vanhan kunnon leoparditakin, se on pehmeä ja turvallinen talviturri. (kuva tosin vanha) 


- viikonloppuna olin jotenkin aivan kuitti ja virittäydyin heti aamusta oikealle köllöttelytaajuudelle.Heräsin molempina aamuina klo 9 viemään koiria, jonka jälkeen jatkoin autuaasti unia yli klo 11. Aivan parhautta! Aiemmin oli  puhetta leffasta ystiksen kanssa, mutta kumpikaan ei vaan jaksanut lähteä, sen sijaan juoruiltiin 1,5 h marathonpuhelu, teki muuten hyvää. Juu ja tein mä kuitenkin jotain, hemmotteluhoitoja kuorinnat, naamiot, kynsien lakkaus, koiralenkit, pyykkäykset ja tietenkin Netflix. Tupakin saatiin mitenjoten siivoksi, ainakin hetkellisesti. 

VIIKON TV-LÖYTÖ: 

Paratiisi Yle Areenassa ja 2. tuotantokausi. Riitta Havukainen tekee elämänsä roolin oululaisena poliisina taidolla ja ylväästi, niin kuin aina. Rakastan! 

VIIKON AJATUS: Kun vauhti kasvaa, näköala supistuu. Vain hidastus avartaa. -Eero Silvasti

VIIKON NAURUT: 


Keittiön romupöytä oli siistinä pyhäinpäivänä- halleluja

Valoa viikkoon vaikka kynttilöiden muodossa, jos ei muuta!

6 comments

  1. Viikon naurut oli hauska, kikatin täällä ääneen. Toivottavasti saat sitä jatkoa työhommiin, koska taidat siitä hommasta kuitenkin tykätä.
    Ihanaa viikkoa sinulle Taru <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, sanaleikit tai sanoilla nokkeloinnit (oli kielenä sitten suomi tai englanti) ovat mun suosikkeja. Ihanaa viikkistä <3

      Poista
  2. Mä pidän peukkuja, että kaikki menee parhain päin sekä töiden että muiden koitosten suhteen ja että pikkujoulut olisivat superhauskat.

    Meillä on omakustateiset pikkujoulut tänäkin vuonna. Jotenkin ei ole nyt yhtään fiilistä, joten saatan jättää koko kekkerit väliin. Tosin meidän itä-helsinkiläiset kolleegat ovat sitä mieltä, että mä voisin hyvin lähteä autolla käymään pikkujouluissa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sun (ja mun) peukut auttoivat, ja oon niin happy työn jatkosta. Tää työpaikka on ollut mulle super voimaannuttava ja itsetuntoabuustaava, kuin lahja jostain....sanoisinko korkeammalta taholta. Hiukan kyllä positiivisesti kannustan - vaan en painosta - sua menemään pikkujouluihin, ei siinä mitään häviä ja ihan vahingossa voi olla sikahauskaa <3

      Poista
  3. Sun elämässä tapahtuu kyllä todella paljon. Hui kauhistus tuota hissijuttua :/ Nuo muutkin stressit on hirmuisia. Toivon käännettä parempaan. Mutta huraa työsuhteen jatkuminen ja huraa pikkujoulut, Joe ja juhlameikki! Kyllä kelpaa!

    VastaaPoista
  4. Tänä vuonna on kyllä sattunut ja tapahtunut ja kaikki hyvään päin. Joskus elämä yllättää ja täytyy todeta, että mun kohdalla OLI jo aikakin :D Mitäköhän ihanaa sulla on tiedossa, pidän peukkuja <3

    VastaaPoista

Ihanaa kun kommentoit! Parhautta päivääsi!