Viikkoraportti

                                                              ** Lippu Vaellukseen saatu **

Viime viikolla

- oli normiviikko, töissä oli sopivan kiirusta ja kotonakin oli rauha maassa, kun Bogi oli hoidossa. Kongo päästi valloilleen oman hellyyden kaipuunsa, hän saikin extra huomiota, suukkosia ja rapsuja

- ollaan oltu pitkään perhe, joka pimeydessä kotona vaeltaa, ja vihdoin handyman-isä tuli laittamaan meille lamppuja kattoon, jee! Enää ei tarvitse polttaa kynttilöitä tai käyttää kännykän taskulamppua :D Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

- kirjamessut katsoin tänä vuonna verkossa. Ehdottoman paras anti oli kirjailijoiden mm. Hanna Brotheruksen, Hanna Jensenin, Esa Saarisen  ja Martti Suosalon haastattelut. Hiukan harmitti, että vain "kuuluisien kirjailijoitten" haastiksen nähtiin livenä/nauhoitettiin, esim Henriikka Rönkkönen tai Hanna Tikander olisivat kiinnostaneet mua.  

- tein löydön Netflixistä, Inside man on brittiläinen rikossarja, joka koukuttaa heti ensi jaksosta lähtien. Näyttelijätyö on erinomaista esim David Tennant ja Stanley Tucci.  Yhdysvalloissa kuolemaantuomittu vanki ja englantilaisen pappilan kellariin loukkuun jäänyt nainen kohtaavat yllättävällä tavalla. Kaksi jaksoa jo katsottu ja illalla PAKKO nähdä sarja loppuun. Trailerin voit katsoa täältä. 

- seuraatko jo Herra Ylppöä Instagramissa? Jos et, niin aloita seuraaminen heti. Hän jakelee siellä elämänohjeita, vaikka  omien sanojensa mukaan ”Mä olen ihan viimeinen ihminen antamaan elämänohjeita. Olen sählännyt niin paljon, multa on avioliitto karannut käsistä, oon sekoillut alkoholin kanssa ja menettänyt kaikki rahani juhlimiseen jossain vaiheessa. Mutta juuri se on kerryttänyt kokemusta”, Ylppö sanoo (Hs artikkeli). 

”Jos kaikki olisi mennyt putkeen, en olisi pystynyt tätä kirjoittamaan. En olisi pohtinut koko asiaa”, hän jatkaa.

Tärkein elämänohje kuuluu: ”Halaa lapsiasi ja sano heille, että rakastat heitä.”

- lauantaina käytiin teatterissa äipän ja siskon kanssa. Sekoiltiin lippujen kanssa sisääntulossa, kun jotkut oli ajoissa ja jotkut ei, ärsyynnyttiin, puhuttiin kipakasti puolin ja toisin, jonka jälkeen rauha saapui välillemme. Välillä pitää kipakoida, ja se voi tehdä jopa hyvää!   Anna Krogeruksen Vaellus kertoo tavallisten ihmisten ongelmista. Siinä joukko seurakunnan työntekijöitä lähtee pohjoiselle vaelluksella selvittääkseen työpaikkansa suhdeongelmia. Vaelluksen reitin pimetessä työyhteisön jäsenet katsovat silmiin kipukohtiaan hyvässä ja pahassa.

Kaikki näyttelijät olivat erinomaisia mutta muhun teki vaikutuksen Sari Mällisen esittämä seurakuntayhtymän hermostunut työnohjaaja Marjut eli Marru. Sari Mällinen pitää yleisön hyppysissään, naurattaa ja koskettaa ja itkettää suvereenisti. Lämmin suositus!

- maanmainiot Säkenöivät keksiäkäiset naiset tapasivat sunnuntaina, tällä kertaa Dylanin brunssin merkeissä. Ruoka oli herkkua ja keskustelun aiheet polveilivat keski-iän kriiseistä vapaaehtoistyöhön, Tinder kokeiluista 50 v synttäreiden suunnitteluun ja eroottisista joulukalentereista Floridan manaatteihin. Kiitos kaikille, toivottavasti nähdään vielä tänä vuonna. Dylanin brunssin parhaimmistoa olivat ceasar-salaatti, chilinen tonnikalatahna, couscous-salaatti ja tietty karjalanpiirakat munavoilla!

Mussukat

Lisää mussukoita

Kuva Ryhmäteatteri

VIIKON AJATUS:

On helppoa olla samaa mieltä,

on helppoa olla mieletön,

vaan enemmän löytää, kun poikkeaa

tieltä ja oikaisee läpi metsikön.

-Juice Leskinen

Valoa marraskuun ekaan viikkoon!