Pelottava ja elämän pysäyttävä viikonloppu takana! Lauantaina karkuteillä (ilman remmiä ja omistajaa) ollut amstaffi hyökkäsi Kongon kimppuun ilman syytä. Kongo oli hihnassa ja pojan kanssa lenkillä kun tilanne ihan tosta vaan äkillisesti tapahtui. Tilanteen sankari oli sattumalta paikalle tullut mies, joka sai irroitettua toisen koiran Kongosta, vaikka sai itsekin käsiin osumaa. Jos hän ei olisi ollut paikalla, tarinan loppu olisi ollut todennäköisesti mitä karmaisevin.
Lauantaina ip kaikki PK seudun eläinsairaalat oli täynnä, ja kaikista niistä sanottiin ettei kannata tulla jonottamaan, koska eivät ehdi hoitaa edes niitä jotka ovat jo jonottamassa. Otimme yhteyttä Mustin ja Mirrin etävastaanottoon (maksu 50 e) ja saatiin Kongolle kipulääkettä reseptillä.
Sunnuntaina lähdimme ajoissa Tammiston Evidensiaan ja pääsimme n 45 min jonotuksen jälkeen lääkärin pakeille. Viimeistään siinä vaiheessa selvisi, että tilanne on vakava ja Kongon jalka on murtunut 2 kohtaa. Tulehdusarvot olivat 225, kun niiden olisi pitänyt olla alle 10. Lisäksi hampaiden juuret vaativat operointia, mutta jalka oli prioriteetti 1. Kongo ei saanut lähteä kotiin, vaan hän jäi sairaalaan yöksi. Samalla aloitettiin keskushermostokipulääkitys, pahoinvoinninestolääkitys ja antibioottikuuri.
Kongon jalan leikkaus meni maanantaina Ok, ja saimme hänet illaksi kotiin. Reppana on ihan tööt ja sekaisin, välillä uikutti eikä tajunnut maailman menosta mitään. Viime yö meni onneksi nukkuessa. Kongo syö nyt 3 eri särkylääkettä ja yhtä antibioottia. Ei vielä kävele ja esim ulos pissalle hänen pitää kantaa.
Kun koiralle sattuu, niin on se myös perheelle kova paikka. Tällaisia tarinoita lukee lehdistä, ja nyt se sitten tapahtui omalle kohdalle. Elämä on arvaamatonta, siitä saimme taas muistutuksen.
Kiitos eläinlääketiede, Evidensian (Espoon eläinsairaala ja Tammisto) loistava henkilökunta, erityisesti ortopedi Simona Lilius-Lappalainen ja tietty myös alati apuna olleet omat pojat. Nyt hiljaiseloa ja parannellaan baby steps. Synttärijuhlat siirtyvät syyskuulle, mutta ei ole muuta vaihtoehtoa. Kongo on meidän mittaamattoman rakas perheenjäsen. Niin odotan, että päästään pian mökille kirmaamaan ja uimaan.
Pidetään huolta koirista, olivat ne sitten omia tai muiden!
.jpg)
Tämä on kyllä ihan hirveä tapaus, eikä valitettavasti ainutlaatuinen. Lehdissä ja somessa kirjoitellaan valitettavan useasti siitä, että koira hyökkää toisen koiran kimppuun. Siis joku voimakas ja agressiivisesti käyttäytyvä yksilö.
VastaaPoistaOli tuuria, että paikalle sattui henkilö, joka uskalsi mennä koirien väliin ja pystyi irrottamaan hyökänneen koiran. Mieheni serkku meni omien koiriensa väliin, vaikka tiesi, että ei pidä, koska toinen olisi alistunut ja sitten toinen olisi lopettanut tappelun. Seuraksena oli se, että häneltä piti amputoida pikkusormi.
Onneksi Kongo on toipumaan päin. Toivottavasti hyökänneen koiran omistaja maksaa Kongon lääkärilaskut.
Tuo koiran pitäminenkin on sellainen taitolaji, että olisi syytä jotenkin varmistaa, että koiranhankkijalla on kykyä ja edelletyksiä koiran pitämiseen.
Voi pikkuista potilasta. Toivottavasti toipuu pian omaksi ihanaksi itsekseen ❤️
VastaaPoistaOnpa ollut todella ikävä tapahtuma, ihan kamalaa. :( Rapsutukset toipilaalle!
VastaaPoista