Niin paljon negatiivisia ajatuksia, niin paljon aikaa

Vielä ei ole mitään superpiristymistä tapahtunut, vaikka muutamia ilohkoa muistuttavia hetkiä on ollut. Oivallus on ollut se, että LÄHDE mahdollisimman usein pois kotoa ihmisten ilmoille, laita meikkiä, lakkaa kynnet ja päälle muutakin kuin verkkarit. Tätä siis lisää elämään!

Muutamaa ilohyppyä lukuunottamatta,  olen edelleen ollut hyvin tylsä ja näköalaton, usein myös ärtynyt . Inspiraatio on kateissa ja kirjoitusjumi valtava. Ponnistelemalla en ole löytänyt innostuksen kohdetta, mutta salaa yritän kuikuilla jotain mistä kiinnostua. Tällä hetkellä mua kiinnostaa lähinnä sohvailu ja tv:n katselu, hetkittäin koiralenkit ja kirjat. Onhan sekin tietty jotain.

Kaiken apatian lisäksi stressiä aiheuttaa rahatilanne. En tiennyt tai olin halunnut unohtaa, että ansiosidonnaisesta miinustetaan työsuhteessa ansaitut lomapäivät, joten aloin saada tukea vasta reilusti helmikuun puolella. Siihen päälle poikien eläminen, esikoisen autokouluajot, jatkuva syöminen ja kiva ylläpylläri hammaslääkärillä todettu pakollinen juurihoito ja 1 reikä. Se lasku tulee olemaan lähempänä 500-600 e. Lähes itkettää. Autokin pitäisi huoltaa....   

Jos jostain olen saanut mielihyvää on se, että huono rahatilanne aiheuttaa luovuuden nousua ja minikicksejä. Teen mitä erilaisempia kasvis/tofu mössöjä sinkkuviikoilla (kun pojat isällään) - halpaa ja hyvää. Ehdoton lempparini on edelleen buttertofu, nam.  Olen saanut myös myytyä vaatteita Vintedissä, jee.

Mut joo mun pitäisi tehdä jotain mun elämällä ja elämälle. Nyt on liian paljon aikaa miettiä ja rypeä.

Niin toivon, että tulisi lisää työpaikkoja, joita voisi hakea. Nyt on kaksi hakua auki, mutta en ole optimistinen niiden suhteen, kun en ole missään muussakaan asiassa.

Voikaa hyvin!