Ihan paras synttäripäivä 50 v.

Wuhuu, olen nyt 50 v. Eihän tätä vielä käsitä, ehkä ikä kolahtaa myöhemmin, ajan kanssa. En tunne itseäni 50 vuotiaaksi, ehkä 40 vuotiaaksi. Kuopus kysyi, että haluaisinko olla 30 v ja vastasin kuin apteekin hyllyltä, EN missään nimessä. Tämä elämänviisaus, itsensä tunteminen ja epävarmuuden väheneminen on NIIN best.  Luotan itseeni enemmän ja myös siihen sisäiseen ääneen, jota intuitioksi kutsutaan. 

The synttäripäivänä otettiin rennosti, ja ajattelin, ettei montaakaan muistamista välttämättä tule, varsinkin kun sukulaispartyt on myöhemmin ja pienet ystäväpartyt on vasta elokuussa. Ehkä siksi kun en odottanut mitään, kaikki tuntui hemmetin ihanalta. Siskolta & co (jotka ovat ulkomailla) sain kotiovelle maailman ihanimman kukkapuskan. Pojat siivosi kämpän, hakivat ruusuja ja koirakortin. Ex-anoppi ja appiukko lahjoivat myös, ihan ex tempore. Tilattiin kiinalaista kotiin. Sain niin ihania kortteja muutamalta läheiseltä ja ihanimman lahjan eräältä some-ystävältä. Kiitollisena!

50 v on sillä lailla jännä ikä, että ainakin itse olen tehnyt tässä jo tovin inventaariota elämästäni. Mitä olen saavuttanut ja mistä vielä unelmoin? Olenko saanut, mitä olen elämältä toivonut? Olenko löytänyt itseni ammatillisesti? Olenko tyytyväinen elämään näin? Jos hyvin käy, tässsä on kuitenkin vielä eloa n 30- 40 v jäljellä.  

Olen äiti maailman ihanimmille pojille, mistä olen maailman kiitollisin. Vaikka välillä kipuillaan, pojilla on tervettä järkeä ja hemmetisti huumoria matkassaan. Välillä tuntuu, että he ovat tässä iässä paljon fiksumpi kuin minä olin samassa iässä. Työelämässä olen saanut kokea/kokeilla paljon, ja nyt tuntuu siltä, että olen tullut kotiin. 

Sen voin sanoa, että rakkautta ja tasavertaista kumppanuutta kaipaan, ehkä enemmän kuin koskaan, sinkkuvuosia on takana jo NIIN paljon. Se toive/unelma tulee varsinkin uniin säännöllisesti, se että voisi käpertyä toisen kainaloon, jakaa arkea ja pussailla. En ole urpo, joten tietenkin tajuan, että sen oikean löytämiseen pitää panostaa ajallisesti. Uskon, että se aika löytyy vielä, varmasti se motivaatio myös. Ehkä on tarkoitettu, että kun pojat alkavat lentää pesästä, uusi ikkuna avautuu, ehkä?

Tinder profiiliani lainaten:

Fun and fabulous. Hupsu mutta järkevä, optimisti, kesäisin mökkifani/uikkaaja. Herkkä muttei nössö. Kirjojen ja leffojen rakastaja. Viihdyn sekä korkokengissä että crockseissa. 

Arvostan sitä, että mies tietää, mitä haluaa, ja on itsenäinen. Jos olet eronnut, olet päässyt sen yli. Huumorintaju ehdoton must 💯 Laiska näpyttelijä, suosin nopeita treffejä 👍

Motto: everything will be okay in the end. If it's not okay,  it's not the end.

Toivon myös, että voin kasvaa, horjua ja kukoistaa laumani kanssa niin kuin ennenkin, sisältäen kamut, ystävät ja perhe. 

Yhä vahvemmin ajattelen, että kaikenlaista tulee, mutta onneksi myös menee ja tunnen entistä vahvemmin, miten mieletön kokemus elossaolo on, ja että vain idiootti antaa sen valua sormien läpi.

Kesäkuu on huomenna täällä, ja sen myötä keventynyt mieli ja koko ajan kasvava hullutteluhalu (ok- sen jälkeen kun muutto on hoidettu). Joten tulkoon iloiset illanvietot, mökkeily, ystävät, käärijämuuvit, kuplat, naiselliset korot, punaiset huulet ja kepeä tunnelma! Eletään tässä hetkessä me kaikki, tai ainakin yritetään! 

”Astutteko ystävällisesti kauemmas, koska minä aion nyt vähän potkia vauhtia tähän elämään.”

-Maria Semple

Puss!