Kroatia matkakertomus osa 2

Kun yöunet palautuivat, alkoi rentoutuminen ja lomailu sujua toden teolla. Vuokrasimme loppuviikoksi pyörät (Nextbike app), joilla oli näppärä viilettää aamulla leipomoon, päivällä rannalle jne. Pojat pyöräilivät myös joka iltapäivä läheiselle tennis- tai fudiskentälle, jolloin nautin voimaannuttavasta yksinäisyydestä, luin kirjaa, fiilistelin maisemia ja siemailin raikasta rose viiniä - teki niin hyvää.

Podtradan rannat ovat ns pikkukivirantoja (ja merisiilejä kuhisee), suosittelenkin ottamaan mukaan uimatossut. Me emme ottaneet, ja saimme "ei niin hellän jalkahoidon" jokaisella uintikerralla. Merivesi oli niin kristallinkirkasta että uidessa näki monta metriä pohjaan. Olisin voinut uida (urheilumielessä) enemmänkin, kuitenkin menin nautinto edellä, esim pelkkä aalloissa lilluminen oli puhdasta nautintoa.   

Kissakukkulan huipulla

ćevapčići kyytipoikana ajvar

Podstrana on rantakaupunki, josta löytyy pienessä mittakaavassa kaikki tarpeellinen, ihana ranta, muutamia kivoja rantaravintoloita, kauppoja lähellä ja leipomo halpoine herkkuineen (esim pala burekia 2,5 e, kanakasviswrap 3 e, patonki 0,9  e). Ravintoloiden hinnoissa oli turistilisä ja ruoka OK muttei mikään super. Club Sandwich 8 e, pizza Margareta 10 e. Lihapuolelta kokeilimme ihan maukkaita jauhelihapötkylöitä eli ćevapčići (ruokalistalla usein tuttavallisemmin cevapi). Ne tarjoiltiin raa'an sipulin ja paprikapohjaisen ajvar-kastikkeen kanssa, avec kasa ranskalaisia.  

Todellinen kurinaalinen ravintolaelämys löytyi ravintola Juresta, jossa söin taivaallista meriahventa, hintaa 20 e.  Plussaa tuli myös ravintolan näköalasta, söimme illallisen rannan äärellä auringonlaskua ihaillen. Jure oli muutenkin ihanan idyllinen ja pimeän tullen pöydille sytytettiin kynttilät luomaan tunnelmaa. Taustalla kohisivat meren aallot.

Rentous oli mottomme koko matkan ajan, valvoimme illalla suht pitkään ja heräsimme vasta n klo 10 jälkeen. Aamiasta syötiin kiireettömästi helposti tunti. Jätimme suosiolla monet kohteet seuraavalle Kroatian reissulle, sillä emme halunneet tehdä matkasta liikaa suorittamista. Teimme koko matkan aikana - yht 4  kokonaista päivää- kaksi Split reissua,  siinä oli tarpeeksi ohjelmaa.

Bussimatka Splittiin (bussi no 60) maksoi 1,2 e suuntaansa, eli edullisesti pääsimme kulkemaan n 10 km matkan. Bussimatkailu paikallisten kanssa oli tutuhko elämys. Rauhassa saimme olla, ihmiset istuvat hissukseen omilla paikoillaan ja katselivat ulos tai kännykkään, melkein kuin olisi Suomessa busseillut!

Vaikkei haluaisikaan käyttää lomaansa hikoiluun/urheilusuorituksiin, (mitä semisti paheksun),  jokaisen Splitin kävijän tulisi kivuta ainakin kerran matkan aikana Marjan kukkulalle. Perillä odotti niin huikeat maisemat yli kaupungin, että henki melkein salpautui (ihan jo fyysisestä rasituksesta). Nousu kukkulalle hellepäivänä oli varsinainen treeni, mutta selvisin. Poikien kanssa nimesimme kukkulan uusiksi, Kissojen kukkulaksi, ihan joka paikassa oli kissoja. Onneksi varauduimme retkeen muutamalla whiskas pussilla, ja saimme kisumirreiltä ystävällisiä kehräyksiä, uskon, että tämä oli kauniin kissaystävyyden alku. Visiitin arvoisia olivat myös Riva eli merenrantapromenadi, sen vieressä oleva vanhakaupunki (Grad) kapeine tunnelmallisine kujineen. 

Hintataso ruokakaupoissa oli mielestäni ainakin ruuan ja vihannesten suhteen edullisempi kuin Suomessa. Pyrimme syömään yhden aterian aina Villalla, itse söin salaattia ja pojat keittelivät itselleen pastaa eri variaatiolla. Tuliaiseksi kotiin ja läheisille ostin mausteita ja ajvar tahnaa (paahdettu paprikatahna). Muutoin shoppaillut jäivät vähiin, esim vaatteet olivat melkein Suomen hinnoissa. Splitin (kauppa)tori oli myös runsas, sympaattinen ja täynnä aitoa tunnelmaa. Lämmin suositus! 

Mall of Splitissä kävimme myös, sieltä löytyi melkein kaikki mitä Suomestakin, Zara, Mango, Gant, Bersha jne. Hinnat ehkä n 15-20 % halvempia. 

...to be continued...

Marjanin kukkulan kattimatit

Kongon kohtalontoveri

Mussukka