Joulukuun alun sillisalaatti

                             Kirja pr näyte

 - meillä on taas sattunut ja tapahtunut. Muutama viikko havaihdun siihen, että talvitassut piti vaihtaa autoon. Pojat lupasivat hakea talvirenkaat vintiltä ja siirtää ne autoon. Kaiken piti olla hyvin ja homman ns hanskassa, mutta sitten.... Yksi rengas livahti kuopuksen käsistä ja lähti vierimään rappusia alas törmäten rappukäytävän isoon ikkunaan, joka meni tuhannen säpäleiksi. Voihan /)(/%&/%&. Ei muuta kun soitto huoltoyhtiöön ja jäätiin odottelemaan, kuka maksaa uuden ikkunan. Onneksi näyttää siltä, että kustannukset menivät taloyhtiön vakuutuksen piikkiin! Huh!

- olen niin onnellinen, että harmaista harmain ja ankein marraskuu on ohi, hei me selvittiin siitä jos ei nyt kunnialla niin rämpien, ehkä kuuluisalla suomalaisella sisulla.  Nyt kun joulukuu alkoi, otan sen vastaan ilolla ja näen taas elämässä pieniä valon pilkahduksia. 

- sen kun muistaisi, että elämä on aaltoliikettä, välillä arvaamatonta, epäloogista, ikuisesti keskeneräistä ja alati muutoksessa. Hullua, yllättävää ja välillä mahtavaa.

- Kongo voi hyvin ja jalka on parantunut täydellisesti. 

- olen löytänyt aivan mielettömiä uusia reseptejä, mm Pollo Limonello - raastetun inkiväärin, sitruunan ja hunajan yhdistelmä on vaan kerrassaan täydellinen. Pojat rakastuivat tähän täysillä, ollaankin tehty sitä viikon aikana kolme kertaa.  

Butter Tofu  intialaisen ruoan ikisuosikki muuntuu maukkaaksi kasvisversioksi tofulla. Aivan taivaallisen hyvää, ei intialainen ruoka tarvitse lihaa, kun mausteet on kohillaan!

Butter tofu

Kermainen lohipasta on ollut nykyään joka viikko arkiruokana, poikien ehdoton lemppari myös. Helppoa ja hemmetin hyvää!

- sain tehtyä sukulaisille joka vuotisen Ifolor-kirjan poikien vuodesta 2023. Hyvä minä! 

- ensimmäinen talvi uudessa kodissa ja lämpötila on sisällä 17-18 astetta. Nukun kahden peiton kanssa ja villasukat jalassa. Sama ongelma on aika monella naapurilla, joten emme ole yksin. Torstaina saapui huoltomies ja vaihtoi termostaatit vanhoihin 50 luvun pattereihin. Jään odottamaan innolla asunnon lämpenemistä....peukut pystyyn.

- Onnea Sirpa Kähkönen, joka  voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon omakohtaisella romaanillaan, jossa tehdään tilit selviksi kuolleen äidin kanssa. Palkinto meni niin oikeaan paikkaan! Oma arvioni kirjasta:

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa - Väärässä olemisen historia (siltala)

Huh mikä kirja, mielestäni Sirpa Kähkösen vahvin ja kosvettavin. 

Uurna 36 on kuvaus kohtalosta, älykkäästä naisesta, jonka mahdollisuudet valuivat toisensa jälkeen hiekkaan. Sirpa Kähkösen äiti kuului sukupolveen, jossa ongelmiin ei ollut saatavilla apua, ei sosiaalisia tai taloudellisia. Sodatkin olivat esteenä kokonaisien sukupolvien unelmille. Kähkösen äiti Riitta (s. 1941) kuoli maaliskuussa 2022. Äitinsä tarinaa Kähkönen pystyi purkamaan löytämällä piilossa pidetyt päiväkirjat. Niissä löytyy myös nuori nainen, joka haaveili kirjailijaksi tulemisesta. Se oli asia, jota hän ei koskaan eläissään kertonut tyttärelleen, josta tuli kirjailija.

Teksti on vahvaa ja suorasanaista, loppuun asti hiottua. Ehdottomasti kirjasyksyn parhaimmistoa. Lämmin suositukseni - ja vink vink kirja on myös loistava joululahjakirja.

Valoa joulukuulle, murut!